vittuuuuh...
mä näen jo näkyjä!
ei yhtään kivaaa... varsinkaan kun tietää että ne ovat näkyjä eivätkä totta...
en näe sinua enään koskaan...
haluan palata siihen perjantaihin jolloin sinut viimisen kerran näin...
muistan....
istuin nurmikolla ja ystäväni laittoi viestin: kato rappusille!
katsoin ja näin sinut.
istuit ystäviesi kanssa keltainen ruutupaita päällä ja katsoit pesispeliä.
sitten nousit ylös... lähdit kävelemään...
kävelit pois... etkä enään palannut...
en saa sitä kuvaa pois mielestäni.
päivä päivältä tuo hetki vain satuttaa enemmän.
enkä ikinä saanut sinulta anteeksi...
I'M SO SORRY