IRC-Galleria

Miten tässä kävi näin? Miten olemme joutuneet tällaiseen tilanteeseen? Meillä kaikilla on omat ongelmamme jotka mullistavat elämämme. Tuntuu siltä kun kaikki ympärillämme olisivat myöskin vajonneet syvään epätoivoiseen uneen. Kukaan ei elä, kaikki vain katsovat sivusta. Aamulla heräämme uuteen päivään, mutta kukaan ei nähtävästi arvosta tai iloitse sitä. Näyttää siltä että kaikille on ihan sama heräämmekö enää huomenna vai emme. Surullista elää näin. Kaikki riitelevät tekemisenpuutteen takia. Riitelevät ihan turhista asioista. ...mutta ainakin tekemistä riittää. Voisihan tuon energian käyttää muuhunkin.
Ja tottakai hauskaakin on pidettävä. Mutta onko kaikilla oikeasti hauskaa, vai yritämmekö vain esittää. Kun esittää iloista tuntuu pikkaisen paremmalle. Olemmeko iloisia vai yritämmekö olla?
Arkipäivä tuntuu niin turhalta, kaikki niin samanlaisia. Olemme kaikki tässä yhdessä. Mutta kuka nauttii ja kuka ei? Kuka puhuu totta ja kuka ei? Mistä tietää kehen luottaa? Tunnemmeko kaikki toisemme niin hyvin kuin luulemma ja esitämme? Miten toisen voi tuntea kokonaan, kun joskus voi jopa yllättyä itsestään...? Elämä on yhtä arvailua. Elämä on peliä. Kuka pelaa korttinsa oikein ja kuka teki väärän päätöksen?? Vääriä päätöksiä tehdään koko ajan. Joku päätti valehdella ystävälle, joku päätti olla kertomatta. Yksi pilasi kaiken, toinen ei päästänyt irti ajoissa. Joku ei pysty päättämään, joku turhia syyttelee. Joku syyllistää, joku kieltää. Petollista paskaa. Valehtelua. Syyttelyä. Pettämistä. Kieltämistä. ...ja itse aiheutamme kaiken tämän... Olemme kaikki tässä yhdessä. Olemme yhdessä tämän aiheuttaneet.
<3

siis kyl se mul sopii. tehään niin sit. Loppu!!! :)

se oli parasta joo!! :)
uusiks taas!! ;) huomen nähään<3

luulit, mutta turhaan!! ei niin tule koskaan tapahtumaan, kunhan toivot... Toivoa tietty saa, mutta ihan turhaan. en ole katsos kaltaisesi, en todellakaan! Luulet, muttet tiedä. Oltiin, muttet tunne. Et vieläkään, et koskaan! Sanoin mitä olin mieltä, ja pidän siitä kiinni... Kehtaatkin! Anna sitten vain olla, jätä taaksesi jos auttaa... Ihan rauhassa, en hidasta enkä estä! ...mutta tiedä, jos haluat niin voit...
Mutta, jatkan!
...juuri näin.

look into my eyes
what do you see?
can you see the truth?
I don´t wanna make you sad,
but this is the way it has to be
look into my eyes
can you see the truth?
I hope you look deep inside in my eyes
and I hope you cand stand the truth
this is the way it has to be
I´s sorry,
but this is the truth.
Don´t wanna hurt you,
but this is the truth.
I hope you can stand it
So look into my eyes,
what do you see?
I hope you can see the truth,
and I hope you can stand it.

Can you see my tears?
Do you realise that I´m sorry?
Look deep into my eyes
can you see that the truth is in them?
I hope you see the thruth,
and I´m sorry,
I really am!!

mitä järkeä on ikuisuudessa?
mitä saamme elämästä irti?
kuka päättää mitä teemme?
kuinka voimme olla niin riippuvaisia toisten mielipiteistä?
mitä järkeä tässä kaikessa on?
miksi odottaa huomista,
kun elämme jo tätä päivää?
miksi odottaa turhaan?
miksi tehdä kaikesta niin vaikeaa?
mitä järkeä tässä kaikessa on?
miksi odottaa huomista?
miksi toivoa?
miksi luulla?
ihan turhaa...
miksi välitämme enemmän siitä mitä muut ajattelevat,
kuin siitä mitä mieltä itse olemme muista?
miksi haukkua muita,
kun itse olemme samanlaisia?
miksi kysellä turhaan kysymyksiä
mihin emme osaa vastata?

.....

...all theese feelings inside of me...
just hating them
feeling so stupid....
feeling so bad...
feelings inside of me...
let me go...
please...
let me go...
feeling everything around me....
but can´t get in to the system...
just feeling,
not living.
All my feelings.
Killing me
I´m feeling everything...
I can see everything,
but I´m just watching
not living.
Feeling stupid.
Let me go.

ei voi olla niin vaikeaa ymmärtää....
ei voi olla niin helppoa unohtaa...
ei voi olla niin raskasta jättää....
ei voi olla niin sokea totuudelle...
ei voi jaksaa ikuisesti...
ei voi antaa periksi niin helposti...
ei voi tehdä kaikesta niin vaikeaa...
ei voi aina päästä helpolla...
ei voi aina olla paras....
ei voi olettaa anteeksiantoa....
ei voi aina olla iloinen...
ei voi aina satuttaa...
ei voi aina lohduttaa...
ei voi aina ehtiä...
ei voi jarrutella elämää....
ei voi aina olla ensimmäinen...
....
ei voi jaksaa ikuisesti....
ei voi aina olla iloinen...
ei voi olla niin vaikeaa....
ei voi olla niin raskasta....
...ei voi...
...ei saa...
...ei pysty....
...ei....
...ei...
...ei...
...ei voi.....

...vai voiko??

I´m partly somebody else trying to fit in and say the right things and do the right thing and be in the right place and wear what everybody else is wearing. Somethimes I think we´re all trying to be shadows of each other....

Go Ask Alice

Sometimes you need someone to open your eyes.
So that you can see clearly again.
You can be blind without realising it your self.
Sometimes you need someone to give you your eyes back,
to show you the facts of life you can´t see.
You may have your eyes shut without knowing it your self.
Sometimes you need someone to open your eyes.
To let you in to the real world.
You can´t just shut your eyes everytime something difficult appears.
You just have to keep your eyes wide open,
and take the life as it is.
You may need someone to open your eyes,
to let you in to the real world,
to let you know the facts.

...and the one who does that,
the one who opens your eyes,
that´s your real friend...