Illoin ikkunast katselen tähtiin,
ääriviivat kasvoistasi nään.
Illoin kuiskauksen lausun kuulle,
se kuulee kaipauksen suuren tään.
Kirkas valo vedenpintaan loistaa,
heijastaa kuvasi etehen.
Aurinko kun taivaan takaa paistaa,
mieleen tulvii hymys suloisin.
Aina katselemaan niitä jään,
ja tunnen sisälläin rakkauden tään.
On tunne suuri - ihmeellisinkin,
voin sulle vain sanoo: "sust mä haaveilin".