IRC-Galleria

Uskoin kauan

Tunnit kuluu,
silti aika matelee.
Muistot kuihtuu,
sydän sirpaleitaan keräilee.
En tahtonut että tässä kävisi näin,
silti tähän yksin seisomaan jäin.

Maailmani muuttuu pimeäksi niin,
tahdon vaipua ikuisiin unelmiin.
Kuolemakin parempi vaihtoehto on
kuin sielu niin kylmä ja valoton.

Uskoin kauan, että sinä rakastat mua,
ettet ikinä jättäisi mua.
Nyt kun tähän on tultu, mikä estäisi sua
lähtemästä luotani?
Uskoin kauan, ettet jättäisi mua.

Mutta silti sinä lähdit

Aurinko laskee pilvien reunat punaten.
Haavat auki taas raapaisen.
Annan vereni virrata vaan,
ehkä joku kuolemassakin mua rakastaa.

On kulunut vuosia siitä, kun sinut viimeksi näin.
Katseesi kylmäsi, se muhun kiinni jäi.
Se katse turruttaa katkeran mieleni,
heitän hyvästit ikuisille unelmilleni.

Uskoin kauan, että sinä rakastat mua,
ettet ikinä jättäisi mua.
Nyt kun tähän on tultu, mikä estäisi sua
lähtemästä luotani?
Uskoin kauan, ettet jättäisi mua.