IRC-Galleria

SadeunelmiaTiistai 01.04.2008 01:55

Taas pimeässä kuljen pitkin autioita katuja, kuvasi vain heijastuu usvana pienistä lammikoista

Usvan lailla mieleeni palautuu ne syksyiset kävelyretket, jolloin kerroit minulle unelmistasi

Unelmistasi, haaveistasi, johon minä kuvittelin mahtuvani, olevani osa niitä

Mutta vuosia jälkeenpäin viimein ymmärsin, että et sinä minusta unelmoinut, minä olin vain olkapää, lohduttaja, se hyvä kuuntelija

Toisen sylistä sinä unelmoit, toisen sylistä onnen löysit...

Onhan minullakin unelmia, kauniita unelmia sinusta, unelmia tulevaisuudesta, unelmia, että ehkä vielä joskus sinut kohdata voisin syksyisellä kadulla

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.