IRC-Galleria

Kerran kuljin ja harhailin, enkelin näin.
Se viittoi minut lähemmäs ja näytti tien rakkauteen
Tielle astuin ja pysähdyin.
Epäröin ja pelkäsin, vapisin, tietämättä syytä.
Sydän kehoitti jatkamaan, kokemaan täyttymyksen, mutta
järki kielsi, esteli ja pysäytti, virkkoi viimein;
"Sydän pieni, etkö ole oppinut vieläkään mitään?
Valhetta kaikki kaunis lie, ei sen tien päässä ole kuin
tuskaa, kipua ja kyyneleitä"
Sydän kuunteli pää kallellaan hetken ja muisti menneen,
kauhu kouraisi syvältä. "Tosia sanoja" virkkoi järjelle.
Enkeli tarttui käteeni ja yritti saada jatkamaan,
mutta minä jäin paikalleni?>