IRC-Galleria

En jaksaisi enää.
Mietin et antaisko kaiken vaan
mennä omalla painollaan.
Liikoja murehtimatta
kai selvii paremmin.

Siis annetaanko jo olla?
Jätetään tää kaikki.
Haluaisin taas haaveilla
niinkuin ennekin.
En vaan enää tunnu osaavan.

Anna mulle se kaikki takaisin,
kaikki se minkä veit multa pois!
Anna mulle mun elämä takaisin,
Anna se mulle,
Anna se pois!

Ja sinä!
En jaksais kattoo vierestä,
kun tuhoot elämääs.
Oot ihan liian samanlainen kuin mä.
En kestä sitä,
en millään.

Ja sinä,
mies järjestä jo elämäsi.
Katso ympärillesi
ja tajua
se tyttö kaipaa sinua.
Hän haluaa tuntea sinut omanaan.
Ja se nainen,
siinä talossa,
sinä perheessä,
jonka hajotit,
rakastaa.

Mennään yhdessä eteenpäin.
Kuljettaanko koko ajan vaan nopeemmin?
Sitten kaikki on nopeemmin ohi.

Mun tekee mieli mennä taas piiloon.
Sinne piiloon,
missä oli sen vuoden.
Sen pitkän, tuskaisen vuoden.
Ei sinne kukaan löydä,
ei kukaan pääse kosketusetäisyydelle.
Mä löydän elämiä,
pieniä elämiä,
pieniä haaveita ja unelmia.
Muttei kukaan löydä mua.
Ei kukaan mun unelmia.

Miksi ajattelen taas näin.
Ei mulle ole käynyt mitään.

Se haave,
se hälvenee.
Ei sitä ole kohta ollenkaan.
Ja se oli ehkä kauneinta minussa,
jos jotain kaunista pitää löytää.
Nyt se hälvenee ja häviää.
Annanko sen mennä vaan,
pitkääkö estellä,
pitääkö taistella?
En jaksaisi enää.
En vain jaksaisi enää.