Makaan aloillani tulivirtojen pyyhkiessä kehoani
Ensin toisesta, sitten toisesta suunnasta hyökäten
Tietäen, ettei toivoa ole
Minkä suunnan sitten valitsenkin, se on väärä
Rakkaus? Ketä rakastankaan?
Rakastanko itseäni? En todellakaan
Rakastanko rakkaintani? Tiedä en....
Rakastanko ystävääni? Luultavasti
Kaikki tulivirrat hyökkäävät kimppuuni
Ne kalvavat, repivät, polttavat ja tuhoavat
Pureutuvat luuytimeen asti
Vain saadakseen kivun tuntumaan hieman pahemmalta
Perhe? Ketkä ovatkaan perheeni?
Isä? Oletko perheenjäsen? Ehkä joskus olit
Äiti? Kuulutko perheeseeni? Tiedä en...
Veljeni? Rakastanko teitä verisitein? Luultavimmin
Tuli on kylmää ja kuumaa ja saa minut voimaan pahoin
Ja sen jäädyttäessä vertani tuhkaksi
Tiedän, ettei toivoa ole
Tuhkani tulee varisemaan ikuisesti pimeydessä
Yksin? Olenko aina ollut yksin? Vapaus...
Ainoa ystäväni, ainoa rakastajani. Ainoa tuhoni.
Rakkaus? Mitä se on? En tunne sanaa.
En tunne itseänikään.
Tuli polttaa minua, sitoo minut pimeyteen
Tuli, jota jää ja vesi ei tuhoa, ei vähennä
Kuka voisi tulen kahleet katkoa
Minut vapauttaa?
Ei kukaan.
Miksi haluaisit, vapaus?>