IRC-Galleria

Pelkäätkö koskea
iho kuin lasia
takaisin samaan pisteeseen
jota tahdoit paeta
elämän hinnalla
ja löytää valon sydämeen

Kasvoille maalatut ilmeet
ei riittänytkään,
ei riittänytkään

Menneisyys liikaa painaa
sulkee silmät kuivuneet
päästä minut maailmaasi
kannan sinut vuoteeseen
oveton huone sisälläsi
et löydä vapauteen

Oletko valmiina
kun tähdet putoaa
takaisin paikoilleen

Kasvoille maalatut ilmeet
ei riittänytkään,
ei riittänytkään

Menneisyys liikaa painaa
sulkee silmät kuivuneet
päästä minut maailmaasi
kannan sinut vuoteeseen
oveton huone sisälläsi
et löydä vapauteen

Nemu sanoo:
"no voiha perrskutti ku noi muut pikku pötköt sekottaa mun silmät enkä saa selvää mikä noista on mun pentu!"

Nemu sanoo:
mie :p

Nemu sanoo:
sie:

Nemu sanoo:
"Peleekele mies! Etkö tunnista ommaa pentuas edes ku se on kerrankin päässy televisioon!"



<33

perjantaina toivottavasti kaikki selvenee

VAAKA

Vaa'at kuvittelevat olevansa kauniita ja komeita, vaikka näyttävätkin ihan homoilta ja huorilta. Vaa'at saavat usein huomiota minne tahansa menevätkin, mutta se johtuu siitä, että heillä roikkuu vessapaperia kengässä tai heidän suupielissään on suklaata. Vaaka tuijottaa koko ajan peiliin ja rakastaa itseään. Se hyvä puoli heissä on, että itserakkaus ei näy ulospäin. Ainoastaan se on raivostuttavaa, että he yrittävät koko ajan saada jotakuta rakastumaan häneen itseensä. Luoja auttakoon häntä, joka rakastuu vaakaan!

MOTTO: "Kato eiksooki hieno?"
TYÖPAIKKA: edustustehtävät
AUTO: Söpö, punainen Renault


VESIMIES

Vesimies on vitun idiootti. Hän ei yleensä tajua mistään mitään ja kävelee kaikkien perässä. Hän kävelisi vaikka sillalta alas, jos joku kehottaisi. Vesimies kuvittelee olevansa Einstein, mutta epäonnistuu kaikessa pahasti. Yleensä he saavat pelkkää tuhoa aikaan ja sitten tulee joku muu ja korjaa jäljet (yleensä kauris).

MOTTO: "En mä huomannut"
TYÖPAIKKA: puolison valitsema
AUTO: ei ole

Mielipuoli Enkeli sanoo:
lunta sataa :s

Nemu KIHLAT 1.1.2008 sanoo:
sit ku ite katon ulos niin lintu tippuu puusta... -.-

MITÄ TEKISIT JOS:

1 » Minua ei olisi:
2 » Sanoisin pitäväni sinusta:
3 » Pussaisin sinua:
4 » Asuisin naapurissasi:
5 » Lopettaisin tupakoinnin:
6 » Varastaisin jotakin:
7 » Joutuisin sairaalaan:

MITÄ AJATTELET MINUN:

8 » Persoonallisuudestani:
9 » Silmistäni:
10 » Kasvoistani:
11 » Hiuksistani:
12 » Vaatteistani:
13 » Tavoistani:

4kk ^^ <3


Rakastan sinuu poika <33

Täs on lähipäivinä ollu tunteet vähä herkässä..
Ensi pettymys kummiin ku ei pitäny minuu ajan tasalla miule tärkeistä asioista.
Ja nyt vielä se, etten puhelimitse saa enään pikkusisaruksiin ja äitiin mitään
yhteyttä; ovat vaihtaneet numeron eivätkä tietenkään miule oo mitään ilmotellu.
Tuollaiset pienetkin asiat satuttaa, herää vaa kysymyksiä mieleen että miks, miks
on näin? Miks miut unohettii 8kk ikäsenä Nurmeksen hotelliin? Miks äiti ei oo hylänny
kuutta muuta lasta? Miks just miut? Jos äiti kerta halus miusta niin kovasti eroon, ni miks
se ei antanu isän minuu tappaa ku sitä kerta oli yrittäny? Piti vaa karusti hylätä. Heittää
menemään ku vanhan tiskirätin. Kaiken huipuks väitti joku vuos sitte et oon hänelle yhtä rakas ku muutki tytöt.. paskat.

Mietitte varmaa miks mie annan noide asioide miu päätä vaivata ku miul on nyt kuitenkin kaikki hyvin. Miul on oma asunto missä ei tarvii maksaa vuokraa. Opiskelen Joensuun amiksessa mikä
on kuulemma yks Suomen parhaimmista oppilaitoksista. Mie oon terve, ei mitään perinnöllisiä sairauksia (tai mistä mie voisin tietää?). Ja kaiken lisäks, miul on Juuso. Äiti on sanonu, et harvalla
miu ikäsellä on yhtä hyvää poikaystävää ku Juuso. Mie pidän siitä pojasta kiinni, en päästä menemään ellei sit oo iha pakko.

Menneet asiat kaikesta huolimatta kummittelee miu päässä, joskus enemmän ja joskus vähemmän. Mie en oo ikinä saanu miu kysymyksiin vastausta, enkä tiedä, tuunko koskaan saamaankaan. Tai haluanko loppujen lopuks tietääkää. Sen näkee sitten.

Yhden asian oon kuitenki päättäny jo ihan pienenä: mie en ikinä tuu tekemään niitä virheitä, mitä äiti miule aikoinaan teki, mie en haluu ikinä olla samanlainen hirviö.

Kiitos.

kihlajaisjuhlat :)

On ainakin yksi asia muiden joukossa josta en pidä; asioiden kertomatta jättämisestä.
Tulee jotenkin unohdettu olo, kun jotain tärkeää jätetään kertomatta.
Ja mistä kaikki alkoi? En tiedä kiinostaako tää ketään, mut mie nyt haluun purkaa itteeni.
Kenenkään ei ole pakko lukea, mie en pakota.

Eilen illalla joskus puolen yhdentoista aikoihin juteltii äidin kanssa miu biologisesta äidistä.
Tuli sitten ilmi, et äiti oli käyny miu kummin luona viime viikolla ja siltä saanut tietää, että
mie oon marraskuussa saanu pikkuveljen ja että kummi oli käyny sairaalassa katsomassa
miu biologista äitiä ja pikkuveljeä.

Eikä miule sitten ole voinu ilmoittaa mitään, ei edes tekstiviestillä. Ehkä teistä asia tuntuu
mitättömälle, mut ette tiedäkään miten tärkeä asia tuokin miule on, miten paljon sattu tietää,
miten pahalta tuntui kun kukaan ei voinut aikaisemmin mitään miule sanoa. Teitä ei ole adoptoitu,
ette voi käsittää täysin miu tunteita.

Herkkä poika perkele.