IRC-Galleria

tila..

Heikko!


Nuq..

-M-

Je je..

Ei taas muuta...

-M-


No ei vaan..

"Rakastamalla näin helvetisti on helppo särkeä paikkoja... "

Siinäpä taas pohdittavaa...

-Sama-

Jo se aika rientää niin nopeasti.. Ja viel olis jäljellä tavoitteeseen 32 päivää ja 33 yötä. Ei edes paha.. =)

Ei taas ehdi mitään tekee, joten nyt kämppää laittaa!


-M-

Maria päätettiin synnyttää maailmaan eräänä kuivana päivänä. Hetken päästä näki että hänestä tuli nainen.. Perhe oli giganttinen ja he elivät rikkaudessa. Koulussa hän pärjäsi huonosti, siellä häntä ei ihailtu.

Jo opiskeluaikoina häntä alkoi miellyttämään anatomiaa käsittelevät kirjat, niinpä harrastukseksi tuli lentokoneet.

Maria kehittyi yhdeksännelläkymmenellä varsin dorkaksi. Päähänsä hän sai vihreät hiukset, sekä vihreät silmät.
Petoksista huolimatta hän oli aika ahdisteleva. Lempiruokaansa kauriinmaksaa hän sai työskennellen ruutujentäyttäjänä.

Maria ei tupakoi mutta käyttää nuuskaa ollessaan kyläilemässä. Alkoholia hän juo kunnes kuolee.

Hän koppasi itselleen puolison jonka kanssa suurinpiirtein meni naimisiin.

Sen pituinen se.

Kokeilehan!

http://koti.mbnet.fi/pikpak/ig/index.htm

Annan sinulle kysymyksiä ja sinä käyt osoitteessa http://www.lintukoto.net/viihde/oraakkeli/ kyselemässä kysymykset oraakkelilta ja kirjoitat oraakkelin vastaukset tänne.
HUOM! Saat muotoilla kysymykset haluamaasi kieleen, tyyliin tai murteeseen tai vaihtaa sana järjestystä, mutta kysymyksessä pitää olla sama juoni. Nyt kirjoittamaan.
Haasta lopuksi vielä neljä tyyppiä.

1.Mikä minun nimeni on?
Isko.

2.Missä minä asun?
Samassa paikassa kuin viimeksikin, vaikka asioiden piti olla tältä osin kunnossa.

3.Mikä olen?
Olet Napoleon.

4.Millainen olen?
Hei mä muuten muistan nää kysärit ja sun pisteet mun silmissä laskee kovaa tahtia. Eiks sua muu kiinnosta ku vittuilu ja homokysymykset ja mun kiusaaminen ja ärsyttäminen? Hanki elämä

5.Kuka olen?
Maailman viisain ihminen... tietysti!


6.Rintojen muoto ja koko?
Kauniillahan pötkii edelle, mutta ainahan niitä löytyy ketkä ovat kiinnostuneita luonteesta...

7.Mikä on ollut kaikista turhinta elämässäni?
Nörttiys

8. Mikä on arvokkain asia mielestäni maailmassa?
Öö... ei mikään noista veikkaan että oikea vastaus on Hannu Karpo


9. Miltä näytän?
Kissalta, huolimatta siitä kuinka paljon aikaa pistät asian muuttamiseen.


10.Miltä tunnun?
Ruusutarhalta.

11. Miltä maistun?
Kuolemalta.

12. Miltä tuoksun?
Suklaalta.

13. Missä minun kuuluisi olla?
Eräjärven keskustassa.

14.Mistä minut löytää?
Ehdottomasti Tampereelta...

15.Miten minut tavoittaa?
Aivan mahtavaa, tulin just rannalta

16.Kuinka vanha olen?
Mä olin kerran sen synttäreillä, se täytti sillon 19 v. Se oli muistaakseni 3 vuotta sitten.

17. Sukupuoleni?
Aha.

18. Ovatko kaikki nämä kertomasi asiat totta?
Kyllä on, mutta toivoa on vielä, mutta näethän myös tilanteen koomisen puolen?


Haaste menee...

Sheltie
hEddA
magsa
Tellervo

Hiljalleen alkaa helpottamaan tää menettämisen tuska. Viel pitäis pystyy hakee muorien viimeisen reissun tavarat porukoilta.. =( Niin kauan kaikki on hyvin kun en joudu puhuu aiheesta, varsinkaan tunnetasolla.

Oudon kurja olo. En ymmärrä, onko tää nyt jotain muuta pahaa oloa, vai olenko tulossa kipeeks.. Pitäs lienee lähtee onttii vääntää.. Nice.

moiii..

-Maia-

Aika kehnosti nukuttu yö. Yllättäen mä näin unia tuosta sylvi-muorista. Ja lopetuksesta.

Unessa sekottui Ransun ja Sylvin sairaudet. Sylvi ei meinannutkaan käydä unelle, lopetusaineena oli käytössä Lidocain.. Hmm.. Puudutetta.. Sitä laitettiin suoraan suoneen. Ransu nukahti heti ilman mitään, mutta sylvi vaan oli ja katseli. Sitten eläinlääkäri yritti laittaa Lidocainia suoraan sydämeen.. Hmm.. Miten lie olis vaikuttanut.. Puutunut sydän.. Mutta se ei löytänyt Sylvin sydäntä! Kiesus.. Siinä sitten mietittiin että mitä tehdään. Ja näin, niin siinä kävi että Ransun lonkkakivut oli siirtyneet Sylville. Laitettiin Lidocain puudutus molempiin takajalkoihin ja alettiin vahvistamaan Sylvin lonkkia. Sitten mä heräsin. Luojan kiitos.

On tää kauheeta. =(

Ja kaiken kruunaa se, että eilen Tico alkoi oksentelemaan ja ripuloimaan. Ensin ihan normisti. Muutaman tunnin kuluttua se oksenti jo verta. Sitten oli ripulikin verta. Ei muuta ku soitto päivystävälle eläinlääkärille ja sieltä sitten hoito-ohjeet.

Joten, todella villi yö takana. Onneks Tico on jo parempivointinen ja ei enää oksentele/ripuloi. Huoh.. Liian monta asiaa taas kannettava.. Pitäis jaksaa töissä ja sitten pitäis katsoa Ransun ja Sylvin tavarat.. Huoh.. Siinä voi taas tulla muutama kyynel.. Surkeeta..

Mutta, nyt jos jatkais uusille sivustoille.. Tai jonnekkin.. =)

-M-

Sylvi ja Ransu on poistunut. Ransun vaivutti liian sitkeä lonkka sairaus ja Sylvi.. Toinen meni tasapainottomaks ja..

Itku..

Kaikki siis alkoi toissa kesänä. Työkaverini kanssa oltiin selailtu harjisten kuvia innokkaasti ja katseltu pentueita. Noh, tällä työkaverillani oli jo kaksi harjista kotona ja tiesi että kasvattajalla on tulossa kolmelle nartulle pennut.. Sieltä siis syntyi tämä Tico.. <3

Ticon oltua luonani muutaman kuukauden, aloin haaveilla toisesta karvattomasta, tummasta tytöstä. Katselin eri kasvattajien nettisivuja ja monestippa niitä tummia nakunarttuja syntyi, yksikään ei vain ollut vailla kotia.

Tulipa aika että kasvattajan sijoitusnarttu astutetiin ja sitten se odotus alkoi. Hetken oli jo epävarmaa että syntyykö pentuja yhtään. Tuli laskettuaika täyteen ja mamma alkoi petailemaan. Ja niinhän siinä kävi että pentueeseen syntyi vain yksi pienokainen, nakunarttu tosin, mutta ei tumma.

Alkoi uusi odotuksen aika. Kasvattajan toinen sijoitusnarttu asetutettiin ja siitä alkoi päivien laskeminen. Päivät hupenivat enkä niin kauhean toivokkaana odottanut. Kunnes kuulin, että narttu on iso kuin mikä! Suuri pentue siis luvassa. =D Ja niin, kuten aiemmin kirjoitinkin, syntyi lauantaina 3.12 maailmaan 7 pienokaista, 3 nakunarttua, 2 nakupoikaa ja 2 puuteripoikaa!

Tänään kävin katsomassa pienokaisia. Ja siellä se oli.. Mun pikku rinsessa. Täysin musta nakunarttu, painoa hurjat 110g ja niin pieni.. Jalat on ohuemmat kuin mustekynä, pituuttakaan ei ole vielä niin paljoa. Kaunis pieni..

Nyt siis odotellaan. 7vkon päästä tuo pienokainen saa tulla jo kotiin. Nyt peukutetaan vaan kasvamiselle! Voih, mä olen niin onnellinen etten tiedä miten päin olla!

Odottaminen palkittiin.. Ja hyvää kannattaakin odottaa!

-Maia-

Maanatait pitäis pyyhkiä kalenterista kokonaan pois. Tänään olis tiedossa 8-16 koulua ja ei innosta. Olo tuntuu flunssaselta ja väsyttää ihan törkeesti! Lisäks pitäis soittaa sylville lääkäri, suu kipeä.. Saa taas nähdä.. Mutta, nyt kouluun.. Jippii.... ;)