IRC-Galleria

Vuosi siitä kun tuli tieto että olet pois.
Muistan vaan siitä päivästä sen, että olin aamulla pirteä ja hyvinvoiva kunnes puhelin soi ja kutsu tuli kaupungille.
Pahaa aavistamattomana menin keskustaan jossa näin ystävän itkemässä. Menin lohduttamaan ja kysyin mitä on tapahtunut?
Vastaus kuului; " Kape on kuollut. "
Pidin juttua vitsinä mutta samalla järkytyin ja mieli mustui. En muista seuraavaa viittä minuuttia. Muistan vain miten itkin, ajattelin sinua ja itkin enemmän. Mun oli pakko soittaa jollekkin.. Soitin ja kerroin mitä sulle oli sattunut ja itkin yhä enemmän. Yhtäkkiä tuntui kuin olisi koko maailma kaatunut niskaan..
En voinut olla siinä tilassa yksin.

Tästä tapahtumasta on jo vuosi.
Mihin kaikki se aika on hävinnyt?

Kävin tänään sun haudalla, siellä oli palamassa yksi kynttilä ja hautakivi oli putsattu. Laitettiin palamaan sulle lisää kynttilöitä ettei sun tarttee olla pimeessä. Nyt sulla on koko hautausmaan valaistuin hauta.
Unohdettiin olvit tuoda mutta eiköhän ne ehdi.

Mulla on ikävä. Niin suuri ikävä että vieläkin sun ajattelu nostaa kyyneleet kunnolla silmiin enkä halua pyyhkiä niitä pois.

Kape, ehkä me nähään viel tuol ylhäällä joskus.

Love & Rockets
Pinksu