Kävelen hautausmaalla.
Täysikuu paistaa oksien takaa.
Kaunista...
Miten kaunis voikaan olla kuolema,
vaikka monet sitä pelkäävätkin...
Se on yhtä kaunis kuin Hautausmaalle hohtava kuu...
Hiljainen,
kaunis ja
Ikuinen...
Kuin Hiljainen hautausmaa,
Rauhallinen ja
Kaunis,
kaikista varjoistaan huolimatta...
Ei lainkaan pelottava hiipiessään lähelle kuin varjo.
Mustiin pukeutuneena,
Silmät ikuisuutta hohtaen.
Hän on vihdoinkin tullut...
viedäkseen pois,
Rauhaan...
Rakkaiden luokse...
Uusimmat blogimerkinnät
- Näitä kysymysjuttuja..... taas vaihteheksi.... 02.03.
- Tajun menetystä tunnilla..... 01.03.
- Mielenterveys kärsii... 04.11.
- janehah dyejyc... 27.04.
- Payidevim Tayv... 13.02.
- Tyng Tacena 08.12.
- Pmylg Cuim 04.12.
- Pmylg... 04.12.
- Mucd cuim... Mucd seht... 04.10.
- So cuim, so byeh 03.10.