IRC-Galleria

Mä luulin et ne ajat oli jo ohi,mä luulin ettei tarvis enää välittää, miten voinki olla taas niin väärässä?
Aina väärään aikaan, aina sillon ku sitä vähiten odottaa ja haluaa,ne muistot palaa. Eikä ne katoo,ne jättää sut hetkeks rauhaan, kunnes päättää et on taas aika satuttaa.
Aikaa on kulunu jo ihan liikaaa ja olis jo aika unohtaa, mut yrittäminenki on turhaa.
Se ei vaan onnistu,sä et vaan katoo, et suostu häviin kyynelten mukana, et vaikka kuinka yritän huutaa sua ulos mun sisältä. Miks sä haluat jäädä sinne ja satuttaa, miks et vaan anna olla?
Joka kerta ku pääsee jaloilleen ja tekee taas päätöksen, puhelin soi, tuttu kappale kuuluu, jotain tapahtuu ja saa taas ne kyyneleet silmiin ja sen sairaan tuskan sisälle. Eikä se unohdu ikinä, ei ikinä.
Ei edes niinä pieninä hetkinä, kun saa taas lievittää tuskaa sun vieressä. Sillonki se ääni sisällä kuiskaa,et huomenna on kaikki taas pelkkää tuskaa.