Oonkohan mä paha vai muuten vaa perseest
ku mul oli mahollisuus saada sult anteeks
mut senki mokasin ja taas on pääs pelkkää tyhjää
en ymmärrä enää itseäni en sit yhtää
nyt jotaki pitäs, vissii mun tehdä
ehk kasvaa aikuseks ja sen mukaan sit elää
oon kauan jo miettiny tulevaisuut meil,
yhteistä elämää ja lapsii no ei
mut kumminkin on se meiän auto
ja taas törmättii vaik oliki se tauko
mä ihmettelen suoraa sanottuna vitusti,
miten kestät mua miks ihmees et mua jättäisi
yksin mua elämää tätä paskaa elämää
ilman sua ei mul olis tääl ketää
et ehkä ajattele samoin ku mä,
mutta mä tiedän kenest oikeesti välitän
Oon pahoillani et tän joudut kestää
mä toivon täst jotai sitä että tä kestäis
anna anteeks mulle mun virheet,
haluan yhteisen elämän me meill
Sä tiedät kuinka paljo stressaan tätä
mietin että kuinka kauan sä oikee kestät
mut yritän ja yritän ja yritän ja yritän,
olla olematta niin vittupää et tyrin tän
mä haluan vaa sut, en ketää muuta
sä olet elämäni valo eikä sitä muuta,
mikään täällä ei mikään missään
eikä kukaan eikä ketään mikä pistäs pärähtää
sä tiedät sen et oot ihana ja kaunis
mun kulta rakas hanipöö ja kaikki mistä nautin
sä saat mun pääni sekasin ja sydämeni sykkii,
toivon että joskus oisit mun tyttö ystini
ja yrittäisit kestää mun temperamenttii
mun luonnetta ja tätä matafakin räppii
jota epätoivosest duunaan ku pallaadii
kulta mä pyydän vielä kerran anteeksi