Pakko on yrittää sut unohtaa kokonaa,
pakko yrittää mutta onnistunko mokoma?
en haluu olla kotona,
en haluu enää elää,
haluun enkelien lailla vapaana tuol taivaal lentää.
enkä tuntee yksinäisyyden tuskaa,
enkä yksinäisiä laineja rustaa tai pukeutuu mustaan,
olla yksin illan ritari,
sydämeni särkyneen mä peitän mustaan viittaani
Katson katos kasvot kalpenevat,
viikate heiluu kuittaa meidän kaikki velat.
tos maassa se tapahtuu taas mulle,
kuinka sairas voi olla tämä yksi tunne?
mä uhrasin kaiken katso mitä teit,
masennukseen ilon multa veit.
mä en jaksa enää,
alan ottaa enkeleitä kii,
kiitos anteeks näkemiin
Kumpa vaan pois pääsisin täältä,
sydän sielu on pelkkää jäätä.
mä en halua tuntea mitään,
silti kuorma kasvaa taas lisää.
en oo syytön enkä yksin syyllinen,
en vaa haluu niitä hetkii uudelleen elää,
ne toistuu päässä niinkuin kaiku,
ne ei lähde pois