Tyttö katsoo ikkunasta,
katsoo sadetta.
Yrittää löytää hyvää,
se tosin on turhaa.
Tyttö tuo on yksinäinen,
ei ole kukaan lähellä,
se voi viiltää sydämeen haavoja,
se voi tosiaan loukata.
Ei hän tiennyt mitä elämällänsä tekisi.
Silti ei huomaa auringon nousua,
eikä sateen lakkaamista.