Kuka täällä toisen virheitä oikaisee?
Mä lasken levolleen Luojan
Oman ikänsä nähdessään huokaisee
Mies, ja ampuu viestintuojan
Rajat, seinät kaatuu päälle
Tuhlatut ajat, mun solut itkee ääneen
Niin paljon, niin paljon elämässä
on mikä elämättä jäänee