IRC-Galleria

Hitto, miten aika menee oikeasti nopeasti.
Vuosi sitten minä pakkasin tavaroita ja suunnittelin sekä toteutin muuttoa Joensuuhun. Olevinaan aloittamaan "uutta elämää".

Kuinkas siinä sitten kävikään loppujen lopuksi?

Jostain kumman syystä minä olen tässä samassa oravanpyörässä, mistä minä lähdinkin. Monta kokemusta rikkaampana, uusia ihmissuhteita ympärilläni ja muutaman taistelun voittaneena.

Mutta, kaikesta huolimatta minä olen kaikin puolin suhteellisen tyytyväinen elämääni tällä hetkellä. En toivoisi asioiden olevan toisin nyt :)

(lukuunottamatta niitä suunnattomia vitutuspuuskia, mitä tulee vähän väliä, mutta kaikesta selviää)

Monta asiaa on vielä tekemättä ja korjaamatta, mutta niiden aika ei ole vielä. Nyt minä aion vaan yksin kertaisesti elää ja maistella sitä tunnetta, että elämä ei nyt kuitenkaan maistu niin paskalta, mitä kuvittelin sen joku aika sitten maistuvan. Suurimmat vaikeudet voitettu, jotakuinkin burnoutista toivuttu, ihmissuhteet saatu pelastettua ja pieni rakas poikani pysyvästi elämässäni.

Kiitos, ilman sinun sanoja M, mä en varmaan koskaan olisi pysähtynyt ajattelemaan asoita. Kiitos siitä huudosta minkä sinä pidit, se kasvatti kovin minua. Ja kiitos teille, jotka jaksoitte eteenpäin tsempata minua ja antaa minulle toisen mahdollisuuden <3

Mä rakastan teitä ihan mahdottomasti <33