IRC-Galleria

Kirje tuffalle.
Siitä on nyt vuosi kaksi kuukautta.
On ikävä sua. on kova ikävä sua. Olisitpa täällä meidän kanssa.
On tapahtunut niin paljon. Rippekin lähti luoksesi. Olen löytänyt elämäni rakkauden. Pitäisit Nikosta varmasti. Se pitää huolen minusta nyt kun olet poissa. Kukaan ei kuitenkaan koskaan korvaa sinua. Ei koskaan.
Välillä on ollut niin kova ikävä ettei ole meinannut kestää sitä.
Näetkö minut sieltä? Olen kasvanut ja näytänkin hiukan erilaiselta. En kuitenkaan liikaa, jotta tunnistat minut jos katselet sieltä kaukaa. En ole unohtanut sinua hetkeksikään. En edes sekunnin murto osaksi. Olet joka päivä ajatuksissani, ja iltaisin rukoilen sinulle.
Pian on joulu. Pidit aina joulusta. Muistan aina joulut kanssasi. Teit jouluni.
Olit kaikkein rakkain. Ja tulet aina olemaan. Olet elämäni sankari. Aina.
Olavi toi kesällä suomeen dvd:n jonka oli tehnyt sinusta. Olen pystynyt katsomaan sen vasta kaksi kertaa. Mummu ei kertaakaan. Meillä on kova ikävä sua. Palaisit takaisin.
Muistan aina sen isäinpäivä konsertin jota olit katsomassa. Laulettiin sankarit ja meidän piti viedä ruusut oman elämämme sankarille. Vein sen sinulle ja aloit itkeä. En ikinä unohda sitä. Näin sinun itkevän silloin ensimmäistä kertaa elämässäni.
Suojelethan minua sieltä? Ethän ole unohtanut meitä?
Meidän kuvamme on pöydälläni. Katselen sitä aina kun olen huoneessani.
Kaipaan niin kosketustasi, ääntäsi, keskustelujamme, kaikkea. Kaipaan sinua sydämeni pohjasta.
Kumpa voisin palata ajassa takaisin. En päästäisi sinua koskaan enää pois.
Jäi niin paljon sanomatta. Kai tiedät että rakastan sinua? Olen aina rakastanut.
Olen niin pahoillani. Kaikesta. Siitä etten tullut viimeisenä päivänäsi luoksesi. En tiennyt että se oli viimeinen. Olen niin pahoillani. En pysty antamaan sitä koskaan itselleni anteeksi. Annatko sinä?
Olet aina tärkein.
Tulen jouluna käymään haudallasi.
On ikävä sua.