Kun pieninä kaaduimme asfalttiin nousimme aina ylös ,
pyyhimme kätemme housuihin , emme pelänneet likaa
vaan poika- ja tyttöbakteereita .
Ei tarvinnut esittää mitään vaan pystyi olemaan oma itsensä .
Suurin salaisuus minkä salasimme vanhemmilta oli ,
että poistuimme kotipihalta tai sanoimme ruman sanan .
Tytöt ja pojat leikkivät joskus keskenään ,
mutta eivät koskeneet toisiaan .
Kavereiden kanssa suunniteltiin yhdessä kuinka isoina
muutetaan samaan taloon tai ollaan ikuisesti ystäviä .
Mutta totuus on , että kun sanomme tämän ,
sen voi korvata lauseella: "mikään ei ole ikuista"
Lisää tämä päiväkirjaasi , jos et halua menettää sitä kenen kanssa olet kokenut paljon hyviä muistoja.
Uusimmat blogimerkinnät
- 1234567890 09.01.
- öäöäöäööääöäääääää 30.12.
- dipadaa 19.12.
- iinäh 03.11.
- tylshää 03.11.
- kerran tyhmä, aina tyhmä. 17.10.
- [Ei aihetta] 13.09.
- viiskyt 08.09.
- (= 09.06.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2011 (5)
-
▼
2010 (21)
- ▶ joulukuu 2010 (2)
- ▶ marraskuu 2010 (4)
- ▶ lokakuu 2010 (4)
- ▶ syyskuu 2010 (3)
- ▶ elokuu 2010 (2)
- ▶ kesäkuu 2010 (1)
- ▶ toukokuu 2010 (1)
- ▶ huhtikuu 2010 (3)
- ▶ maaliskuu 2010 (1)