Kerro mulle miten muka pystys unohtaan.
Meil oli hetkemme ja lupaan muistaa ne.
En pyydä maailmaa sulta tai kuut taivaalt. Mä oon sua varten tääl, seison täs paikallaan.
Jotain niin painavaa ku ei pois sua päästää saa. Vuodet vaan vierii ja mietin millon sut nähdä saan.
Mut se ei taida tapahtuu, miten uskallan enää kehenkään rakastuu. Muistot palautuu, tie mun edes avautuu.
Päämäärän tunteille on enää avaruus. Koska sä oot muisto, kuva mun silmissä.
Sä olit oikees siit ettei suhde kanna. Annan ittestäni kaiken mut tää on niin vaikeet.
Sä olit oikees, oli se oikees. Se mokasi, satutti ja
sä rakastuit toiseen.Sä olit oikees, sä olit oikein mulle. Ja tää tunne, sattuu nähä kun sä pois meet.
Enkä ikinä ois tehny sitä mitä sulle tein, oisi pitäny osaa sanoo ei.
Ja se mis me oltais nyt ni sitä ei tiedetä. Oisko asiat hyvin vai todella pielessä?
Mun pienessä mielessä, täs pienes miehes lienee enemmän miestä ku sun nykyises naises.
Eikä millään pahalla joo moikataan kun tavataan. Mut tiedä se et tääl on joku joka rakastaa.
Ja tekee mitä vaan sun puolestas, vuosien pääst tai jo heti huomenna.
Kunnes erottaa meijät kuolema.
Mä tein sen virheen et rakastuin näin nuorena.Sä olit oikees siit ettei suhde kanna. Annan ittestäni kaiken mut tää on niin vaikeet.
Sä olit oikees, oli se oikees. Se mokasi, satutti ja
sä rakastuit toiseen.Sä olit oikees, sä olit oikein mulle. Ja tää tunne, sattuu nähä kun sä pois meet.
Mä oon nähny naisii jotka kutsuu itteensä kauniiks. Mä oon nähny kun ne vetää aamul ranteet auki.
Se vetää mua puoleensa antaa mulle unta. Kumpa kulta saisin olla viel kerran sun kaa.
Rakastaa sua ja huutaa se ääneen, mut mitä mä tääl teen, sä et oo tääl ees...
Sä olit oikees siit ettei suhde kanna. Annan ittestäni kaiken mut tää on niin vaikeet.
Sä olit oikees, oli se oikees. Se mokasi, satutti ja
sä rakastuit toiseen.Sä olit oikees, sä olit oikein mulle. Ja tää tunne, sattuu nähä kun sä pois meet.