..Mä oon pahoillani, oon oikeesti.
Miks sä et usko, etkö edes halua?
Millon annat anteeksi, vai etkö pysty?
Oikeesti, en tarkottanu, oikeesti pyysin jo anteeksi..
.. Sanas satutti mua enemmän ku mä koskaan sua.
Oon antanu sulle anteeks, mut en pysty vastaa sulle taas vaihteeks.
Tahdon hetken olla yksin, tahdon hetken miettiä.
Mikä mun seuraava sana on, koska tää kaikki sisältä tappaa ja kipu on loputon.
Kyynelien virta ei pääty tänäänkään, eikä varsinkaan sillon kun nähään.
Tahdon vaan tietää sun oikeet tunteet, tahdon et kerrot mulle sun murheet.
Anna säkin anteeks hei mulle, enhän mä muuta ku tuskaa aiheuta sulle..
.. Et oikeesti oo tosissas, miks oot taas noin hankala?
Onko sun pakko olla aina noin vakava?
Mis sun hymy, miks oot noin tyly!?
En mä enää jaksa tätä, mut en sua kuitenkaan yksin jätä.
Haluun vaan et muistaisit, olit onnellinen joskus ennenkin.
Voisit olla sitä nytkin..