Heität elämäsi nopat vikan kerran pelipöytään
Turha on yrittää piiloutua sillä isoveli löytää
Sen tajuu aina liian myöhään tän elämän arvon
Sen näkee liian myöhään miks elämän hankee tarpoo
Sen tajuaa vasta sit ku seistään taivaan porteilla
Ettei elämää voi pelaa niinkun pelikorteilla
Vaikka olis ässä hihassa ei voitto oo selvää
Vaikka peität silmäs ei se meinaa ettet enää pelkää
Vaan keskity kerrankin ja nää kaikki selvästi
Loppupeleis helppo on kääntää kaikille selkäsi
