sä tuhosit mut sisältä enkä uskaltanu enää rakastaa,
en oo vieläkään päässy yli siitä, mutta tässä vielä ollaan,Enkä voi
sitäkään tietää ettetkö kukaan tekis sitä mulle enää koskaan uudestaan
Olin jo luopunu toivost, uskoin etten löytäis ketää
Ja olin varma, etten osais rakastua enää
Sit sä ilmestyit kysymättä lupaa
Ja aloit heti uudistaa maailmani kuvaa
Koitin pitkää taistella, tunteitani vastaa
Olin varma et munkaa ei vaan vois juttu natsaa
En uskonu että mikään vois enää tuntuu hyvälle
Mut sit sä tulit ja pistit laastarin mun sydämeen
mie, joka ei uskonu enää ees osaavansa rakastua