Viime yönä sain pitää hauskaa ja unohtui se tuleva kouluaamukin. Tänään parantelen kankkusta pienoistani ja aurinkokin näyttää pilkistävän pilvien takaa. *hymy*
Taakka tuntuu keventyneen ja pelko...no, se on sitten tullakseen.
Kiitos niille mukaville jotka tulivat juttelemaan, huomasivat miten yksin olin. Tai rumilusta on helpompi kai lähestyä? Heh he..itseensä kohdistuva pilkka on parasta.