IRC-Galleria

Hän hokee
tyhmyyttään mantrana
ja jokainen arvostelu sattuu
Itsetunto on loputon suo
joka janoaa kehuja silmäkkeisiinsä
upottaen jokaisen sanan saadakseen lisää

Korvissaan pauhaa
pirullinen pop
todeten rakkauden olevan supertähti
Hänelle tuo ilmiö on tunne
jota ei voi jakaa
itkua ja epävarmuutta
sulosuukkojen kaipuuta

Kuten Richiestä lauletaan
ei kukaan saa hänen oloaan suurenmoiseksi
ja valo, jonka pitäisi sisältä lähteä
on kadoksissa

Jonain päivänä
hän vannoo
ja eksyy positiivisuuteen
Näytäthän, elämä, hänelle


Lisäisin loppuun, että tuo hemaiseva kamerakännykkäkuvalady on itse asiassa {Miracle} itse. Älkööt hämmentykö, hiukset kasvavat, ja niin minäkin. Ainakin leveyttä.

Aavikolla
loputonta ylämäkeä
toivona kalkkarokäärmeiden rytmikäs kilkatus

Upotan jalat tulihiekkaan

Milloin levottomat pisarat
kosteuttavat maan?

Sanot, että näytän raa'alta hedelmältä
vaikka maistunkin kypsältä
Sisustani taisi murentua hetken

Olenko laittanut
valot komeroon, jossa piileskelin
vai yhäkö pienestä iskusta
käperryn keräksi?

Unohdin
että omenaposkena hehkuin
vain hänelle
sillä sinä sait minut
edes ihastumaan

Elämä on suo
enkä vielä halua
nousta ylös

Thank You

You said that I look like a raw fruit
though I taste ripe
My insides may have been crushed for a moment

Have I put on lights
to the closet where I was hiding
or do I still from a minor blow
crumble to pieces?

I forgot
that as an applecheek
I only glowed to him
for you made me
at least have a crush

Life is a swamp
and yet
up I do not want to get

Kuulas ilta
kerroksittain minuja
joilla kaikilla tervastamisen pakko
ja yhdellä otteella
ystävyys

Sormet juoksivat kielillä
korkoina jalkakäytävällä
kun voimakas ääni liikkui
ylös ja alas
Itseoppinut ja opetettu

Kun heittelehdit
minä pysyttelin paikoillani
ja rakkauteni muualla
toisilla suunnilla
etelätuulissa
vieraissa kielissä
samppanjanauruissa
ja vieressäsi
itkin hiljaa

Koruäänet
suunnatkaa minuun päin
laulakaa minulle tarinoita
joista löydän tunteeni
itseni
sillä tiedän
vasten tahtoanikin
menetän vielä sinut

Hopeanharmaa savukiehkura
ilmassa ajatuksena
Tartun siihen kiinni ilman otetta
Järjestelen väriä
ja yritän erottaa siitä kaikki haalean sävyt
Laimeita sähkövirtoja
joiden iskun voima on pistävä
liikkuen laiskasti kohti Sinua
Kullan aalto
täyttää rinnan
kertoen minulle
vielä kerran

Tahmea taideteos
puristaa ympärilläni
mielessä kahdeksan karvaista jalkaa

Olen oiva ateria
enemmän lihaa kuin luuta
pelossani jähmetyn
ja suolaiset kyyneleeni kruunaavat maun

Hengitän syvään
katson kohtalotovereitani
verkossa pyristelemme
yrittäen unohtaa louskuvat leuat
ja suoritamme
suoritamme
unohtaen aamukasteen tuoksun
tarinoinnin taiteen
myytit ja myskin

Hymyilen
ja otan
aikani

With hooks
I am hanging from the clouds
swinging up and down
Stinging electricity
running through my body
Courting with the envious moon,
giggling at sizzling starletts
finding consolation
from the sulking sun
From where
will a playful companion
find me?
The fairytale land,
eyes filled with sleeping sand
The top of the trees
Flying in form with the geese
Thereabouts
will my love be found

Otimme
puutarhassa
syksyä vastaan
Puussa punaisia kynttilöitä
taivaalla timanttitähdet
Tilanteen taidetta
Minulla oli mielessä säveliä
kun hämmästelimme elämää
Onni ja suru läsnä
Ilon löytää
kun osaa puristaa
hedelmästä mehun
ja kaikkine itkuineni
tuolloin
ihastelin ihanuutta
pienen hetken


Mirtsu, 30.8.2007

Läpinäkyvät
peittävät lattiaa
Mustalle taivaalle
muodostuu
katseesi tuike
Minulla punainen huivi
Jazzlauluna olen seilannut
ympäri toista ulottuvuutta
löytämättä

Myrskymieli
rakensi siltaa
vain pudottaakseen minut
ruskeaan veteen
Sokeana syksyn väreille
huomaan kyllä pimenevät illat
Hengitys
piirtää ilmaan koukeroita
Silloin käsitän
eläväni

Pääni kehottaa jatkamaan
sillä rinnassa on pakotus
Voisin hyvin
peittää itseni untuvalla
ikuiseen satuun
jonka olen punonut silkkilangoista
mutta nyt minulla veriset silmät
ja kurkussa norsunluuta
Kolme pientä pisaraa
kunnes kovetun
En enää suostu


MÄÄ tänään nyt:)

Kulkukoira
kihnittää pientä poloista niskaansa
sokeanä turkkinsa syöpäläisille
Hän nostaa jalkaansa
oman ateriansa päällä

Etsitkö sisäistä rauhaa?
Haluatko olla ikuinen ystävä?
Oppiesi orja
aikuisen ruumiissa
Pääsi sotkussa
En sanaakaan hiisku
sinulle