Niinhän se menee välil aivan ku itsestään
Ettei välttämättä ole sittenkää itsensä
Haluis olla jotain mitä toivotaan
Mutta eihä muhu tunnetusti toimi paras hoitokaan
Mä tietosesti pidän koko ajan roolin päällä
Ja painan päätä piiloon enkä haluu että nähdään
Meikä ilman kilpee omas linnassani
Joku ääni sisälläni hiljaa vastasi
Sua ei tuntee kukaa, sä oot ittes herra
Sä pystyt siihe jos rakastat sen verran ittees
Ja sanot vastaan jos sun mieles kerran tekee
Etkä myönny jälleen kerran toisten pyyntöjen eteen
Älä mielytä, tee mitä haluat
Sua ei määrää kukaa polta vaikka siltas savuna
Rajansa kaikella ni maas ku taivaassa
Sua ei oo tehty maaha orjaksi taivaltaa
************************************************************
Pidän suuni kiinni hampaat hiljaa suussa narisee
Miettivänä katson kuinka lehdet puista varisee
Turha tulla kertomaan, ei musta löydy syyttämistä
Kun sen ite tajuut turha tulla anteeks pyytää sillä
Sähän tätä rooliini käsket aina yllä pitää
Ettei kellää löydy pienintäkää aihet syyttää mistää
Sä hyödyt siitä, etkä huomaa että risuaita
Pistää haukkoo happee oikee kunnon ryystämistä
Tuntuu tää pakkanen, sisäl mua hakaten
Turruttaa kädet läpi paksujen lapasen
Huurteiset ikkunat katsojia odottamas
Hiivin sinne himmee valo mieltäni taas kohottamas
Samat sanat piirtyy seinään mitkä oon jo nähny
Ei tule enää ykskää ilon ripe päässä säästyy
Sä pelkäät menettäväs jotain jos et kumarra
Mut turha vielä itkee turha voittookaa hurrata