Sun käsivarsilla liikaa on painoa
Lasittuneen katseen taakse piilottaa
Kun luotisateessa ilman suojia
Näin otat vastaan maailmasi painon
Katso kuinka kauniisti
Sodan jälkeen taas palaa
Niin sinä ompelet sulan kerrallaan pieniin siipiin
Että lentäisit taas
Ja niin annat kivun sun surun puuduttaa
Vaikka arvet se jättää
Sun mentävä on
Vaikka polvillaan rukouksen antaa
Vain yksi laukaus ja sanasi näin perille kantaa
Ja sinun arvokkuus väärin punnitaan
Liian monta askelta ja niin turhaan
Tämä biisi on omistettu tärkeälle ja rakkallee ystävälle! Jonka haluan tajuavan että ympärillä on ihmisiä jotka välitttää ja rakastaa. Ja että elämä on kuitenkin elämisen arvoista vaikka se ei siltä tunnukkaan... Tulet aina olemaan mulle tärkeä!! <3 Toivon vaa että jaksaisit...!!
Uusimmat blogimerkinnät
- Saksanpaimenkoira liiton kesäleiri 4-11.7.2... 16.07.
- Musiikkia, Tokoa ja Koiranäyttelyitä 30.09.
- lue ja naura ;) 12.06.
- Harjavallan palvelus- ja seurakoira Ry:n n... 09.06.
- The Quiet place- In flames 14.03.
- 17.2.1989 17.02.
- Kissa! 10.01.
- Koira! (oon onnnelisin tyttö ikinä! <3 ) 02.01.
- Elämäni paras päivä! 15.12.
- [Ei aihetta] 11.12.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (1)
- ▶ 2008 (7)
-
▼
2007 (24)
- ▶ joulukuu 2007 (2)
- ▶ marraskuu 2007 (1)
- ▶ lokakuu 2007 (4)
- ▶ syyskuu 2007 (4)
- ▶ heinäkuu 2007 (1)
- ▶ kesäkuu 2007 (1)
- ▶ toukokuu 2007 (2)
- ▶ maaliskuu 2007 (2)
- ▶ helmikuu 2007 (5)
- ▶ tammikuu 2007 (2)
- ▶ 2006 (19)