Illalla vaivut nukkumaan,
kylmään sänkyyn itsesi uneen itkmään,
kun maailma murjoo ja satuttaa.
Aamulla heräät suudelmaan,
joku vatsallasi hellästi kättään kuljettaa.
Aamuun ihanimpaan nousta saat.
Pois huolet ja murheet pyyhkäisee,
ja olet onnellinen taas.
Illaksi sänkyyn nukkumaan,
rinnallesi käsi laskeutuu taas.
Ullakolta kuulet vaimeaa siipien havinaa.
Ei Jumala hylkää lapsiaan.