IRC-Galleria

Tämä tapahtui Pukinmäessä, Havuskylässä elokuulla 1947. Oli iltapäivä viiden mais, kun tulin kylästä oikopolkua. Siinä oikealla vähän ennen maantietä on isoo kivi. Sen takaa tuli noin 15-ikäinen tyttö paljahin jaloin. Hänellä oli pitkät vaaleanruskeat hiukset, vaalea pitkä vaate yllä, joka ylettyi puolisääreen ja marjakori kyynärmukas. Aioin sanoa jotain, kun hän oli kymmenen metrin päässä, mutta yhtäkkiä tyttö katos vasemmalle metsään. Siinä poistumispaikalla on nyt kuusi.

Samas kohdas taas kymmenen vuotta myöhemmin eräs nainen näki saman tytön. Tyttö oli liikkunut edes takaisin maantiellä niin kuin liitäen liehuvine hameineen ja hiuksineen.
Neljä vuotta sitten tuli lähistöllä asuva emäntä poikansa kans autolla kotiin päin. Äiti huudahti äkkiä: ”Älä nyt aja tuon naisen päälle!” ”Minkä naisen?” kysyi poika. ”Sen joka tuos nyt menöö,” äiti sanoi. Samassa henkiolento katos. Poika ei nähnyt sitä, minkä äiti näki.

Siinä talossa, jossa äiti ja poika vieläkin asuvat, sattui kerran ihmeellistä. Kymmenen ikäinen tyttö avas ulko-oven ja portahista metrin päässä seisoi naisen näköinen olento. Sillä oli vaaleanharmaa puku ja kasvot niin kuin leijonalla, sillä oli myös vitivalakoonen korkea harja päästä alkaen jalkoihin asti.