IRC-Galleria

every single cell in the human body replaces itself over a period of seven years. That means there's not even the smallest part of you now that was part of you seven years ago.

I love my mother. En tiedä mitä tekisin ilman häntä.

Se tuntui samalta kuin jos telkkari hajoaa. Ohjelma saa odottamattoman lopun ja ruutuun räjähtää lumisadetta ja ilkeää sähinää tai testikanavan hypnoottiset värit. Silloin sitä jää kaukosäädin kädessä miettimään että mitäs vittua. Niin siinä kävi, vaan ei televisiolle, mulle nimittäin. Mä heräsin kuin horroksesta, istuin sinisellä sohvalla ja olin täysin varma että lasivitriinit telkkarin molemmin puolin hajoais pian tuhansiksi säpäleiksi mun järkytykseni johdosta. Mutta mikään ei liikkunut, jostain syystä maailma ei ollut tajunnut että nyt on jotain vialla. Mä olin missannut kaiken.

Mä täytin viime kuussa kolkytkaks. Ja vasta nyt mä tajusin kuinka traagisen väärät päätökset mä olin joskus tehnyt. Mä asuin vuokra-asunnossa sen pojan kanssa jonka mä tapasin rippileirillä. Siitä oli nyt jo seitsemäntoista vuotta. seitsemäntoista. yli puolet. Mun ikkunoissa oli rullaverhot ja mä olin töissä kirjastossa. Kirjastossa. Hienoa. Mun jääkaapissa oli maksalaatikkoa ja lauantaimakkaraa. Mä en tiedä kummassa on enemmän jauhoja. Musta piti tulla lääkäri tai juristi, jotain suurta, mun piti saada merenranta-asunto jossa on tarpeeks tilaa kahdelle isolle autolle ja ainakin olohuoneen kokoiselle keittiölle. Mun piti kokea nuoruus ja suudella vieraita miehiä ja kompuroida aamuyöllä väärään rappuun ja ommella sormet ruvella merkkejä opiskelijahaalariin ja järkätä parhaan kaverin polttareita ja rakastua monta kertaa. Mun piti saavuttaa jotain suurta. Mutta mä olin vielä täällä. Voi Paska.

Mä raivasin kyynärpäällä sen harmaan toimistorakennuksen oven auki ja yritin samalla kaivaa passia ja kuulakärkikynää laukun pohjalta. Vastaanoton muovipenkeillä istuvat ihmiset kääntyivät katsomaan kun mä ilmestyin ovesta, takki repsottaen juoponnapilla ja hiukset täysin sekaisin. Marssin suoraa tietä luukulle ja nojasin tiskiin. Vaaleatukkainen nainen nosti katseensa tietokoneelta ja kohotti kulmiaan.

"tuota, mä tajusin just että missasin koko nuoruuteni. Mitä mä teen?"
"Teidän täytyy täyttää kaavake M32, se on se vaaleanpunainen tuolla seinällä. Sitten täytätte siitä vierestä vihreän T5 kaavakkeen. T5 palautetaan tänne ja M32 lähetetään sitten Aika-asiain osastolle jonka pääkonttori on Oulussa"

Kaappasin seinältä vaaleanpunaisen ja vihreän kaavakkeen ja aloin kuumeisesti kirjoittaa. Nimi, siviilisääty, syntymäaika, siirron syy, nykyinen elämäntilanne, kohde ajankohta. Jätin vihreän kaavakkeen vaaleatukkaiselle naiselle ja pudotin vaaleanpunaisen kaavakkeen kirjekuoressa kadulla olevaan postilaatikkon. Huokaisin syvään ja napitin takin uudelleen.

Kaavake käsiteltiin viikossa, sillä tasan kuuden päivän kuluttua mä menin nukkumaan. Ja mä heräsin, aurinko kutitti mun ripsiä ja ikkunaa vasten räpätti perhonen. Mun rippimekko roikkui mun sängyn vieressä olevan kaapin ovesta henkarissa ja kahvin tuoksu leijaili alakerrasta.

joskus se istui katolla ja katsoi. Katsoi kaikkea sitä mitä sieltä voi katsoa. Toisia kattoja, harmaita seiniä ja asfalttiteitä jotka raastoivat maisemaa ristiin rastiin betonimonumenttien välissä. Päivät venyivät ja sulivat kiinni toisiinsa, toimettomuudessaan sitä unohti mistä yksi alkoi ja mihin toinen päättyi. Kun ei poiskaan päässyt, voi aivan hyvin turruttaa itsensä täysin välinpitämättömäksi ja viettää aikaansa metsästäen jonkinlaista nurmikonkaistaletta tästä jumalattomasta ekologisesta jalanjäljestä.

se poltti kaiken ruohon, mutta se ei haitannut. Aurinko siivilöityi sälekaihtimien välistä ja huoneessa tuoksui pähkinältä. seinällä oleva radio rätisi ja naisääni suolsi lukemattomat kerrat kuultua litaniaa kahdesta sateenkaaresta ja kaiken valtakunnan arvoista. Suuresta Johtajasta. Kusipäästä. Mutta sitä ei voinut sanoa ääneen, sillä joku saattoi kuulla - ja siitä sai maksaa hengellään.

Katolla oli hyvä. Kovassa tuulessa saattoi nojata eteenpäin hieman ja tuntea itsensä lähes painottomaksi. Saattoi katsoa viivaa, jolla maa kohtasi taivaan ja haaveilla maista joihin ei koskaan pääsisi, mutta joissa tiesi ja toivoi asioiden olevan paremmin.

Kengissä oli punaiset nauhat. Niiden musta pohja kaartui varpaiden ympäri ja nauhojen solmut oli taitettu varren reunan alle. Se siristi silmiään koska aurinko oli niin kirkas. Ja koska ei ollut varma näkikö sen mitä luuli näkevänsä vai oliko se viimeinen keuhkoihin tulvinut savupilvi ylikuormittanut aistit ja saanut systeemin oikosulkuun. Näky väreili siinä pienessä tuulenvireessä joka oli päässyt kerrostalojen välistä maan tasalle. Asfaltissa oli rako. Kuin ammottava haava hyvin hoidetussa, äärimmilleen rääkätyssä ja tarkoin muotoillussa ruumiissa. Se oli vastarinnan vulgaari riemuvoitto.

Leucanthemum vulgare.
päivänkakkara.

Huomenna olis pakko hankkii digiboxi ku telkkarista ei muuten näy mitää.. baaah.. taas joku turha kone jonka ne on kehitelly jota ilman ei voi elää ja siitä on sit pakko maksaa.. !

Nii ja kohta alkaa kyl haittaa tarpeeks!

07.09.2007 ... no viel tulee telkkarista ohjelmaa :D

1) sipuli

2) kaikkea mikä maistuu sitrushedelmiltä, mutta joka ei itsessään ole sitrushedelmä (hedelmäkarkit, jätskit, drinkit ym.)

3) Hedelmiä salaatissa (ei tarkoita hedelmäsalaattia) tai missä tahansa suolaisessa ruoassa (tai oliivin täytteenä hyi)

4) kanaa mandariini-, hunaja- tai appelsiinimarinaadissa

5) iskulausepaitoja ("ehkä otin, ehkä en".. höhöhö ehehehe.. vitttu pää kii juntti)

6) crokseja

7) kun mikään ei onnistu

8) kun jonkun on aina pakko olla oikeessa, vaikka se ei välttämättä ole

9) Matti Nykänen

10) kirsikat

11) sitä ku hintalapuista jää jälki

12) byrokraattista simputusta

13) amisautoja/autojen tuunaamista.. ehkä maailman turhinta ikinä

14) märkiä sukkia

15) täyshintaisia vaatteita jotka on "ajautunu" alerekkiin!!

16) karpalo

17) puolukka

18) mustaherukka

19) lime

20) sitä kun kutittaa just sieltä mihin ei yllä

21) kun ihmiset ei puhu muusta kuin pinnallisista asioista

22) neuroottisia ihmisiä

23) kova tuuli

24) sitä kun ihmiset jotenkin ei vaan osaa käyttäytyä kaupassa, sen kassaneidin eteen voi tulla maksamaan ja niitä rahoja ei tarvi laittaa siihen HIHNALLE.. kun se katsokaas LIIKKUU!!!
(sit ne on sillee "hui kuinkas se noin, pysäytäs se nyt", makee no EN PYSÄYTÄ!"

25) sitä kun ihmiset luulee et Siwasta saa kaikkea ("olisko teillä muita t-paitoja kuin nää finnwearin raidalliset/luontaistuotteita/echinacheaa/närästyslääkettä") me ei olla prisma, eikä me olla apteekki!!

26) leffaan ängettyy animaatioo (hulk, spider man ym.) en vaa kestä sitä, en voi ottaa sitä "todesta"!

27) Mantelia, rouheena, lastuina, kakuissa, leivoksissa tai mitään mikä maistuu mantelilta (esim. amaretto, yäk!)

28) sitä ku mustista sukista irtoo nukkaa varpaiden välii

29) ku kengät hiertää ja tulee rakkoja

30) ku rintsikoiden olkaimet vaan ei pysy ylhäällä vaikka mitä teet!

31) kun IMDB:ssä jonkun näyttelijän profiilissa ei ole kuvaa!

Seems like nothing is black and white anymore
Shades of grey and I feel a weight over my shoulder
It's tough getting older
I always thought that I knew where I'd want to go
Now I'm here and I find that I'm still getting colder
It's kinda tough getting older

Here before my eyes, many roads ahead
Time for me to choose one way now
If I take a chance
What lies down the road
Feeling so confused, turned round
On and on, on and on

/Colbie Caillat

parasta maailmassa: (ei tärkeysjärjestyksessä)

rakastaa

olla rakastettu

kuulla biisi jota ei ole ennen kuullut ja se on vaan niin hyvä ettei mitään rajaa

kun kutittaa ja raapiminen auttaa

kun on kauhee nälkä ja saa ruisleivän

se kun on kauhee ikävä (niin tietää että se ketä on ikävä, on tärkee)

kesäillat ja -yöt

lämmin pihakivetys paljaiden jalkojen alla

aurinko iholla

meri ja sen tuoksu

se kun on märkä sateesta tai suihkusta ja saa kääriytyä froteekylpytakkiin kuivamaan

villasukat

lapaset

puhdas pyykki lämpimänä kuivausrummusta, pehmeetä :)

herätä aamulla ja huomata et vieres on se jonka siinä haluaiski olevan

hyvät keskustelut

Äiti

Isi

kotitekoinen mustikkapirtelö

nauraa kippurassa

koira, se tykkää susta aina just sellasena kuin sä oot, oot sille parasta maailmassa (ehkä
ruuan jälkeen)

laituri

metsä

se kun väsyttää ja saa vaan kaatua sohvalle ja se on pehmee ja heti on vaan niin hyvä asento

valokuvat "vanhoista hyvistä ajoista"

muistot (ne haluaa aina takaisin)

kun saa välillä itkee kunnolla

se kun mokaa jotain sellaista jolle voi nauraa myöhemmin

Se kun joku sellainen, jonka ajattelit olevan asiasta välinpitämätön, muistaa syntymäpäiväsi

Ensin pantii tukka uusiks. Jee

sit tulin kotiin ja luin tenttiin. Hormooneja on amineja, peptidejä ja steroideja. Amineja ja steroideja tuotetaan munuaisten päällä sijaitsevissa rauhasissa. Sit alko pyörryttää.

Ja sit oksettaa
Ja maailma vaan heilu

Ja sit piti soittaa töihin etten voi tulla iltavuoroo.
Sit menin työterveyteen ja tapasin MAAILMAN IHANIMMAN LÄÄKÄRIN!

Sellanen ylimukava nainen joka selitti kaikkee ihmeellistä selkokielellä, ei mutissu, ei tökkiny, ei puhunu lääkärijargonia, hymyili iloisesti!! Se sai jo yksistään olon vähän paremmaksi. Ihana työkkärilääkäri!

Haluun niin lujaa lähtee vapaaehtoistyöhön!! Pakko ens kesänä lähtee ainaki vähäks aikaa!!

Kattelin jotai luonnonsuojeluun liittyvää hanketta thaimaas tai sit sellasta wild life conservation programia ecuadorissa. Musta tuntuu se jo pahalta et en voi lahjottaa mihinkään hyväntekeväisyyteen ku mun oma ahne kroisos elämä maksaa niin paljon, ettei mulla oo varaa. Ja haluun mieluummin tehdä jotain konkreettista ruohonjuuritasolla kuin et vaan annan rahaa ja toivon et se päätyy oikeeseen paikkaan tietämättä yhtään kuka ottaa siitä välistä jotain ja et tapahtuuko oikeesti mitään.

Ja ei mua kiinnosta mennä noihin paikkoihin niinku lomailee johonki Hilttonii, mä haluun nähdä niinku sitä maata oikeesti vähän muulta ku turistin näkökantilta.

Nyt vaan säästämään että tää kroisos pääsee parantamaan maailmaa :P