Lupasin hakea Nikon lauantaina Hennalasta.
Uhmasin kaikkia liikenteen vaaroja mm. lukemattomia tietyökohteita, epäselviä kaistamerkintöjä ja kammottavaa Hämeenlinnantietä. Tunnin odottelun jälkeen, ainoana viihdykkeenä sotilaiden lomatarkastuksen kyttääminen, Niko juoksee paikalle, kahmasee mut ilmaan ja samalla kolauttaa päänsä mun leukaan. Luulin, että kulmahampaani halkesivat sen jysäyksen voimasta, mutta taitavat ne vielä tallella ollakin.
Huomenna alkaa koulu, hihhei