SUNNUNTAI 3.5
Funtsin, että pitäisiköhän hakea duuniin. Päätin funtsia vähän tarkemmin, mutta vasta ensi viikolla.
MAANANTAI 4.5.
Aloin selailla lehtiä, joissa oli tarjolla vapaita työpaikkoja. Paskoja hommia. Lähes poikkeuksetta duunit olisivat vaatineet säännöllistä läsnäoloa. Ne työpaikat, jotka kiinnostivat eniten, edellyttivät akateemista loppututkintoa. Soitin yliopistoon ja kysyin millaisia ovat akateemiset loppututkinnot?
Löysin mieleiseni työpaikan Nokian ulkomaankaupan projektijohtajana. Valitsin yliopistolta saamastani listasta muutamia hyvältä kuulostavia akateemisia loppututkintoja, koska ko. virka edellytti akateemista loppututkintoa.
Rustasin heti hakemuksen: ”Olen kolmekymppinen asiansa osaava pirtsakka johtajatyyppi. Olen tottunut olemaan päättävissä tehtävissä. Harrastan mm. viinejä. Minulla on mm. seuraavat loppututkinnot: teologi, agronomi, oikeustieteitten maisteri, filosofian maisteri ja lääketieteen maisteri. Valitettavasti humanistisissa tieteissä olen vasta kandidaatti (hum. kand.). Lisäksi kävin Vallilan ammattikoulussa kolme kuukautta autoasentajan linjaa. Minulla ei ole perhettä, joten olen valmis matkustamaan hyvinkin pitkälle. Palkkatoivomukseni on vähintään neljä tonnia... puhtaana hanskaan. Alan jo nyt odottaa pikaista yhteydenottoanne. Mikäli en vastaa puhelimeen, niin olen varmaankin kaupassa. Olen muuten mies.”
Mielestäni hakemukseni oli niin kattava, että kävin ottamassa siitä 100 kopiota. Lähetin samana päivänä vielä pariinkymmeneen muuhun paikkaan kirjeeni. Olin niin innoissani, että aloin sovittaa ainutta perintösolmiotani heti kaulaan. Olin kuristaa itseni, joten pyysin talkkaria tekemään kravattisolmun puolestani.
5.5 Tiistai
Katselin eilen Suomen ja Kazahstanin välistä lätkämatsia, jossa hakattiin surutta suomalaisia. Tulin siihen johtopäätökseen, etten ikinä lähde lomamatkalle Kazahstaniin. Minähän en rahojani hulluille anna, vittu.
7.5 Torstai
Olin näköjään hakenut Merita-Rahoituksen toimitusjohtajaksi, koska sain heiltä kirjeen. ”Emme ole hakeneet yhtiöömme uutta toimitusjohtajaa, joten emme voi käsitellä hakemustanne. Kiitos kuitenkin mielenkiinnostanne paikkaa kohtaan.” Kimpaannuin niin paljon saamastani kohtelusta, että lähetin Merita-Rahoitukseen vastineen. ”Vittu pitäkää johtajanne. Ei olis edes kiinnostanut. Konkkaan te meette kuitenkin. Moido!” Kielteisiä paineita purkaessani tuli niin hyvä mieli, että päätin klampsia viinakauppaan. Ensin kävin lopettamassa tilini Meritassa. Yritin myös lopettaa kaikkien ystävieni tilit Meritassa, mutta minulla olisi kuulemma pitänyt olla valtakirjat. Päätin hankkia ne myöhemmin. Mulle ei vittuilla.
Katselin illalla Suomen matsia Ruotsia vastaan. Sain niin hirveän raivarin 1 - 0 tappiosta, että nakkasin telkkarini ikkunasta ulos. Nukahdin uuteen tuutulauluuni: ”Mats Sundin är homoseksual, homoseksual, homoseksual, Mats Sundin är homoseksual...”