Tarviin mun cruun, omaa tilaa ja etäisyyttä,
oman himan ja tuhdisti yksityisyyttä.
Monet sanoo mua kusipääks eikä vissii syyttä,
koitan välttää tuntemattomien läheisyyttä.
Paranoiat ja luottamuksen puute mua rassaa,
en tiiä keneen voin luottaa, tai kuka mut vassaa.
Siks suljen jengii helpommin pois ku päästän sisään,
ja kokemuksii täst paskast saan joka päivä lisää.
Jengi jauhaa shaissee, niin et henki haisee,
suurin syy jokaiseen biiffiin paskamaiseen.
Vieraille ehkä pelle mut mun frendeille lojaali,
ens kerral ku kyräilet, ni paina se kaalii.
Frendei ei jätetä tai petetä, sääntö numero uno,
mut puhun nyt ystävist en tutuist tai kavereist you know?
frendi sensei se on frendien frendi,
läpäisee tullin ja tentin ku tenti,
rehellisyys maan perii maa on yhteishenki,
ei kotipoika kulje yli suuris kengis,
se ystävä kohtele sua mun ystävänäni
enkä ikinä haluu tehdä sua kohtaan väärin,
nykypäivänä tosiystävät on todel vähäs
Sori etten oo pitäny paremmin yhteyttä
Me yhes opittii ne tiedot mil mä pääsin tähän
Mä tarjoon bisset ku nähään
En mä oo juurikaan muutunu, ehkä kasvanut vaan vähän
mut vaan vähän
Oot yks harvoist, jonka vuoksi voisin täältä lähtee, sun tähden, sanotaan et ystävät kuin tähdet,
Ei aina näy taivaal, mut ne on silti siellä, ja tiedän et oot sielä sielä...