IRC-Galleria

Silmäsi kostuvat kyyneliin, muistot polttavat, eikö niin?
Haavojasi umpeen et koskaan kai saanutkaan,
Hän sai sinut uskomaan aina uutta valhettaan,
On menneet sun tunteesi täysin raiteiltaan,
Hän ei pettäisi, eikö niin,
Luotit kunnian aakkosiin, kunnes sänkyyn hän haihtuikin
jo jonkun muun,
Vaan et sä sitä tiennytkään, uskoit pintaan pettävään,
Mutta kaiken hän vei, ja lähti uudelleen seikkailuun
Hän jatkaa kulkuaan, ja uhrejaan kuin sivuja kääntää,
Jatkaa juttujaan, niitä aina uusia väsää