IRC-Galleria

Oli pakko päästä. Praktikumit alko yhdeltä ja kirkko kahdeltatoista.
Mun mielestä tosta messusta puuttui aika pitkälle tunne. Se oli sellasta hyssyttelyä... Mua ainakin kiukuttaa! Miksi kukaan; vanhemmat, opettajat, koulukaverit eivät nähneet, mitä oli tapahtumassa? Miksei nuorten pahoinvoinnille tehdä mitään? Miksi Jumala antaa tällaisen tapahtua? Mirkko sanoi, että nyt olisi sellainen aika, että kysymyksiä voi jättää saarnatuolissa auki. Olen samaa mieltä, ei kaikkea tarvitse ymmärtää eikä voi! Ihmisillä on nyt oikeus olla tyrmistyneitä ja kiukkuisia ja kysellä, miten tämä on mahdollista.
Mutta tapasinpa nyt ainakin tasavallan presidentin :)
Praktikumeista sitten myöhästyinkin ja täytyy sanoa, että oli kyllä vaikea keskittyä niihin kahteen praktikumeissa pidettyyn messuun...
Jälkimmäisessä messussa mua alkoi kyllä naurattaa kun siellä apostolisen uskontunnustuksen sijasta lausuttiin Nikean uskontunnustus ja siinä on kohta "odotamme kuolleiden ylösnousemusta". Mulla tuli mieleen edellisillan näytelmä: "Minä en ainakaan odota kuolleiden ylösnousemusta. Sehän tarkoittaisi, että Jaakkokin heräisi. Se oli niin kamala mies. Heti kun Riitan silmä vältti, se puristi minua takapuolesta, ja se kävi navetassa potkimassa vasikoita mahan alle. Kaikkihan sen ties, muttei kukaan mitään sanonut..."