IRC-Galleria

Makaan sängyllä ja mietin,
miten monta vuotta,
tässä huoneessa lapsuudestani vietin.
Vuodet vieri eteenpäin,
nämä samat seinät aina silloin näin.

Löydän pienen laatikon sängyn alta,
enkä avaamatta sitä olla malta.
Pölypilvi kohoaa kohti katon rajaa,
raotan laatikon kantta salaa.
Mutta uskallanko,
takaisin lapsuuden aikoihin mennä,
kuitenkin tiedän ettei aika taaksepäin lennä.

Onko siitä mitään hyötyä,
että lyö jo valmiiksi lyötyä.
Tähän taloon,
näihin huoneisiin,
monta muistoa liittyy,
vaikka aika kellossa eteenpäin siirtyy.

Hyvät ja huonot muistot menneeseen jäädä saavat,
jätän rauhaan vanhat umpeutuneet haavat.
En niitä auki repiä halua,
takaisin muistoihini valua.

Taakseni en katso kun lähden,
valitsen uuden kirkkaan taivaan tähden.
Katson tulevaisuuteen hymyillen,
vanhaa klassikko biisiä hyräillen.