Lopussa kiitos seisoo, matkan varrella,
kadotitte musta kaiken heikon, mä en tahdo
paeta, oon pahoillani kaikesta, jokaisesta
arvesta, yhdes pitkään käveltiin,
kiitos, anteeks, näkemiin.
Matkani varrel ystävyys suhteit on revenny,
vaik koitan punoo ne yhteen, se ei korvaa
aidon menetyst.
Täydellinen ystävyys saa muuttumaan
persoonan.
Persoja toisille monii monii vuosia.
Silti me muututtiin, kasvettiin erilleen,
nyt eri piirit, eri paikat, laskettiin vesille.
Maailma muuttuu ja ihmiset sen mukana.
Ja vaikka mitä luvataan, niin toisemme viel
hukataan. Ne on menneitä, menneitä aikoi
ne.
Alle viivaan ongelmat mun oman pääni sisällä.
Vaikkee löytää, se merkitys kaikkeen,
nyt näkemiin mun rakkaat, vaik on lähteminen
vaikeet.
oon pahoillani kaikesta.
Kiitos, anteeks, näkemiin.
<3