IRC-Galleria

Nyt se Saatana iski sitten pirulliset kyntensä muhunkin. Ikäkriiseily otti ensiaskeleensa jo siinä 16-vuoden tienoilla. 18-vuotiaana olin jo menossa ostamaan koukun ja vahvaa köyttä. 19-vuotiaana tajusin pelin olevan lopullisesti menetetty, kun sain naapurilta heti aamulla lahjaksi bissepullon krapulaan ja silmänympärysvoiteen. Silloin meinasi puolestaan naapuri päästä testaamaan niskanikamiensa kestävyyttä. Tänä vuonna se on sitten vissiin botoxia. Ahdistus ja tuska (siis ihan yleinen) on voimistunut vuosien myötä ja henkinen kasvu on kokenut rajua taantumista. Sitä voisi olla aika eri elämäntilanteessa, jos olisi tehnyt aavistuksen erilaisia valintoja. Harmillista huomata miten paljon sitä ehtii tuhoamaan elämäänsä ensimmäisen 24-vuoden aikana. Jos olisi päässyt heti lukiosta yliopistoon ja pitänyt kiinni ensirakkaudestaan, voisi nyt olla akateemisesti koulutettu perheen äiti, jolla on omakotitalo Järvenpäässä ja saatanallinen vitutus siitä, miksi piti pilata nuoruutensa. Jutun pointti taisi kadota edelliseen lauseeseen. Onneksi siis löysin elämääni viinan, joka pelasti mut tältä idylliltä.

Sekä vanhempani että isovanhempani ovat olleet suuria myötävaikuttajia tämän hetkiseen kriiseilyyn. En tiedä kumpi on masentavampi kommentti - mummon: Sinun ikäisenä minä olin jo naimisissa. Vai äidin: Älä murehdi, en minäkään ollut vielä naimisissa sinun ikäisenä. Lisäksi minua valaistiin 40-luvun yhteiskuntapolitiikasta kertomalla, että ennen joutui alkaa maksamaan vanhan piian lisää veroihin mikäli täytti 24 vuotta ennen alttarille astumista. Musta tulee Suomen valtiolle oikea kultakaivos. Tehtyäni sen virheen, että astuin vanhempieni henkiseen kaasukammioon syömään kakkua ns. isäni myös kysyi, että enkö ole jo liian vanha pukeutumaan pokemoniksi. Ihmisellä pitää aina olla mahdollisuus pukeutua pokemoniksi mikäli sille ilmaantuu akuuttia tarvetta.

Onneksi osaan kuitenkin ottaa kaiken irti kohdalleni osuneesta tuomiopäivästä - heräsin kuudelta töihin ja nyt olen pyhittänyt 3 tuntia pyykkituvalle. I sure know how to party. Joskin työkaverilta lahjaksi saatu Saaremaa huutelee kovasti nimeäni kimeällä äänellään. Se lupailee ikuista nuoruutta ja rapistumatonta kauneutta. Vitun virolaiset kusettamassa joka käänteessä. Oivalsin myös, että nyt kun kaikkien baarien ovet aukenevat ainakin iän puolesta, on aika alkaa kiireellä hankkimaan lisää porttikieltoja. Säilyy jokin jännitys siinäkin touhussa.

Niin että kiitos vaan onnitteluista. Ihan vitusti. Bileet on ensi viikolla, mikäli ajan hammas ei korvenna mua hengiltä siihen mennessä.