Tiesin , se hetki jäi meidän viimeiseksi , itkin ikävää .
En ymmärrä miksi kaiken piti mennä näin , kuinka voit unohtaa kaiken sen mitä meillä oli , miten voi heittää kaiken pois noin vain ?
Tein kaikkeni , annoin kaikkeni että sinulla olisi hyvä olla , sanoin että rakastan , välitän ja haluan !
Mutta tuntuu kuin mikään mitä tein ei olisi merkinnyt sinulle mitään , näin sen silmistäsi että sinäkin välität , mutta et sanonut sitä koskaan ääneen ...
Sydämeni särkyi tuhanteen palaan , menetin sinut , ihmisen jota rakastan , ihmisen jota ikävöin , jota haluan rakastaa eniten maailmassa !
Miten voi koskaan päästää irti sinusta , miten voin päästää käteni irti kädestäsi , unohtaa katseesi ja lämpösi ?
Etkö enää edes halua muistaa meidän yhteisiä hetkiä , etkö muista kuinka nauroimme tyhmille jutuille , kuinka suutelimme lämpimän auringon paisteessa ja istuimme rannalla lähekkäin hiljaisuudessa .
En voi koskaan unohtaa sinua , en voi koskaan lakata rakastamasta . nyt vain sattuu enemmän kuin ikinä ennen !
Puhuisit edes , kertoisit teinkö jotain väärää , miksi et kertonut heti että tunteet eivät ole molemminpuolisia ?
Miksi annoit minun uskoa että meillä olisi yhteinen elämä , miksi päästit irti vaikka rakastin ?
En enää ymmärrä mistään mitään , miksi aina näin ?
Miksi rakkaus aina sattuu ?
Kunpa voisit ymmärtää että rakastan sinua eniten maailmassa , teet minut onnelliseksi ja olisin valmis luopumaan kaikesta vain sinun vuoksesi !
Haluaisin puhua kanssasi ja unohtaa menneet , aloittaa alusta . Mutta nyt tiedän ettei niin enää tapahdu , olen menettänyt sinut jo .