IRC-Galleria

Jospa tämä helpottaisi oloani. Olen koko ajan väsynyt ja tylsistynyt, mikään ei oikein innosta, ja jos innostaa hetken niin varmasti joku tappaa sen innostuksen, ja sitten tylsistyttää entistä pahemmin. Olen tauolla terapiasta, joka mitä ilmeisimmin on tullut päätökseensä, minussa ei ole enää mitään parannettavaa, mutta SILTI kaikissa lääkkeissänikin joku on ihan hitosti pielessä. Miun pitäisi lajitella ja jakaa nettiin ja lähetellä postissa kuvia Venäjältä ja Desuconista, ja mie en saa vain itseäni tekemään sitä, että tuli varmaan nekin kuvat otettua turhaan. Pitäisi avata paypal-tili, että saan peruukin tilattua (vaikkakaan en ole varma ehtisikö se kuitenkaan jumalauta) mutta nordean sivut vammaavat ihan vitusti. Oma otsatukkani on liian lyhyt Shizunin hiustyylin jäljittelemiseen. Cosplayhin menee aivan älyttömän paljon liikaa rahaa ja se kiristää hermoja aivan liian paljon. Mie en jaksa uskoa ihmissuhteisiin, varsinkaan niin yksin kuin miltä olo taas tuntuu, ja en jaksa pitää tätä kaikkea käsissä yksin, omia tunteita, poikaystävän tunteita, siskon tunteita, äidin salaisuuksia ja iskän salaisuuksia. Lapsuus on auttamatta ohi, vaikka jos muistoja kultailematta sitä katsotaan, niin eipä ollut sekään kovin kummoinen jatkuvassa pelossa, epävarmuudessa ja joka tilanteeseen sopeutumisen yrittämisessä ja siinä epäonnistumisessa. Lääkärinikin lähtee lomalle, ja senkin jälkeen kun olen puolittanut lääkeannokseni, Cipralexia riittää enää muutamalle päivälle. En voi rusentaa niitä pillereitä enää pienempiin osiin, joten siitä tulee kuitenkin aikamoinen pudotus.

Jaksoin suunnilleen koko vuoden sen voimalla, että KESÄLLÄ TUNTUU PAREMMALTA, kesällä on helpompaa, ja vaikka koulupaineiden aiheuttama stressi on suurimmaksi osaksi poissa, olo on melko huono. Tykkään sateesta ja pilvisistä päivistä, mutta olisi ihan kiva nähdä aurinkokin välillä.

No niin kiitoksia, tämä auttoi vähäsen. Yritän keksiä jotain aivot turruttavaa tekemistä. Öitä.