IRC-Galleria

Palapeli † says:
symboli
Palapeli † says:
ei symbooli
Mawi says:
xDDDD
Mawi says:
sorii
Palapeli † says:
SYMBIOOSI
Mawi says:
oon vähä väsy
Mawi says:
xD
Mawi says:
seksisymbioosi
Mawi says:
xD

Jos et sinä enää minusta piittaa, tuulet kääntyy luoteeseen.
Jos et sinä enää minua kaipaa, joudun yksin vuoteeseen.

Peiton käärin rullaksi, sen asettelen viereeni, kuvittelen että siinä oot.
Aamuyö niin lohduton, sängyssäni yhä on peitto untuvilla täytetty.

Jos et sinä enää minua tahdo, olen kylmä ja kivinen kaivo.
Piha ilman sadettajaa, sitä minä olen jos sua en saa.
Jos et sinä enää minua huoli, olen puu jonka salama nuoli.
Palanut ja revitty maa, sitä minä olen jos sua en saa.

Jos et sinä enää minusta täyty, viikko vaihtuu seuraavaan.
Jos et sinä enää minua toivo, joudun yksin tiskaamaan.

Vastaan vaikka kysy et, siirrän puhtaat lautaset kuivauskaappiin alahyllylle.
Aamupäivä laahustaa, täytyy iltaa taluttaa ja laittaa niinkuin vanhus nukkumaan.

Jos et sinä enää minua tahdo, olen kylmä ja kivinen kaivo.
Piha ilman sadettajaa, sitä minä olen jos sua en saa.
Jos et sinä enää minua huoli, olen puu jonka salama nuoli.
Palanut ja revitty maa, sitä minä olen jos sua en saa.

Tarvitsen sut, mä tarvitsen sut kun vaiti on pellon multa.
Tarvitsen sut, mä tarvitsen sut kun kelloista loppuu aika,
ja ahtaana vyöryy ilma.

Jos et sinä enää minua tahdo, olen piha ilman sadettajaa.
Jos et sinä enää minua huoli, olen puu jonka salama nuoli.
Jos et sinä enää minua tahdo, olen kylmä ja kivinen kaivo.
Piha ilman sadettajaa, sitä minä olen jos sua en saa.
Sitä minä olen jos sua en saa.

Jos et sinä enää minua huoli, olen puu jonka salama nuoli.
Palanut ja revitty maa, sitä minä olen jos sua en saa.
Jos et sinä enää minua tahdo, olen kylmä ja kivinen kaivo.
Piha ilman sadettajaa, sitä minä olen jos sua en saa.

Palapeli † says:
oo
Palapeli † says:
eiku aa
Mawi says:
xD
Mawi says:
ooaa
Palapeli † says:
aabeeceedeeeeäfgeehooiijiikooälämänoopeequuärästeeuuveetuplaveeäxyyzetååääöö
Mawi says:
glakjgäpghhbkflskgmbnlösmoijaeäfhköadlfknlgkmaoeihefjkbn'fgpnklsfgnksäkgjnerpj
Palapeli † says:
mutku mutku ;__;
Palapeli † says:
åikpädolehnjfpoöka<'åäö'¨äåöå'äÄWQLsoöemjfdn
Mawi says:
noh ? :(
Mawi says:
öjlkdf :)
Palapeli † says:
etkö sä nyt tajua
Palapeli † says:
öklpröjf ^^
Mawi says:
no en..
Mawi says:
kjfk` ?
Palapeli † says:
ojwaoijefv?
Palapeli † says:
: D
Palapeli † says:
JOO!
Mawi says:
aödfkj dfj <3 ?
Palapeli † says:
saoijziohdn <3 ^^

Lompakossa Väinö Linna yksinäinen on.
Kas, pitkään riittänyt ei tili kortiston.
Loppuviikon meikämanne syö taas kynsiään,
(syö taas kynsiään)
Ellei sossunjonoon tinkimään käy ylpeydestään.

Huomaamatta painuu ryhti kumaraan,
Kun karisseita kappaleita itsetunnostaan
Etsii pitkin pientareita pala kerrallaan.
Yksin tuskin koskaan sitä enää kokooon saan.

refrain:
Tahdotko mut tosiaan suhteeseen vakavaan,
Pitkin polkuu poloista rinnallasi tarpomaan?
Elinkautistani seurassasi päivästä päivään lusimaan,
Aamuteesi kanssas jakamaan?

Pettymykset pelottavat kovempaakin kulkijaa,
Ehdoin tahdoin tuskin kukaan pelleks haluaa.
Onneton se on, ken rakkautta turhaan tunnustaa,
Ja onneton, ken pakenee, kun jäädä haluaa.

refrain

Tahdotko mut tosiaan suhteeseen vakavaan,
Pitkin polkuu poloista rinnallasi tarpomaan?
Elinkautistani seurassasi päivästä päivään lusimaan?

Pete, Kalle ja Koop jatkossa
Vesa tippui

Se oli kaunis kevät päivä
Säteet auringon sinkoili pinnalta jään
Isä toiveikkaana taivaalle katsellen
Viritti liidintään

Isä koskaan kertonut ei
Että vuodet menneet häneltä voimia vei
Ei edes pyytänyt ymmärtämään
Että hän tahtoi vain yli sinisen taivaan lentää
Isä lähti ikävä jää

Viimeinen lento niin hieno niin hento
Lempeät tuulet isän saattoi matkaan
Hän oli vapaa niin kuin sudenkorento
Lennolla jolta ei palannutkaan

Ei isä koskaan ehtinyt kertomaan
Mitä mielessä liikkuikaan
Silti minä tiedän sen ikuisen kaipauksen
Niitä tunteita minäkin tunnen

Hetken tuulet ehti häntä kuljettaa
Vähän aikaa oli vapaa, piti ilmojen valtikkaa
Ja sitten ihan kuin yllättäin
Kai hän lensi pilviin
Puhtaan valkoisiin
Ainakin toivoisin niin

Viimeinen lentoÂ…

Viimeinen lento niin hieno niin hento
Aurinko säteillään muistot kultaa
Hän oli vapaa niin kuin on sudenkorento
Isä lähti tuulten matkaan

On kai sen oltava niin
Jään kyyneliin
On kai sen oltava niin, oltava niin
Olkoon se niin

Iso H
Uuteen duuniin tuhatta ja sataa kaahaa, sataa naamaan,
se ilmesty ku tyhjäst, tsygäl mersuu päin täböö lataa vaan.
Polvi hajalla, tuulilasist lävitte pää,
umpisolmus meitsin tsygä, voin vaan, itteeni syyttää.
Vaati kestävyyttä, asiat itelle selvittää,
niin paljon kesken, niin paljon mitä pitää viel yrittää.
Mut turha kuolemaa on sen enempää kelaa,
tajusin vast jälkeenpäin et oisin voinu vaik delaa,
Nyt mulle riittää et mä saan sen mitä mä tartten,
en elä mun elämää sitä mahdollist seuraavaa varten.
Mitä tulee eteen, läpi minkä vaa esteen,
ja vaikka tuntus ylivoimaselta, en lopeta kesken.
Ei oo kevyempää kävellä muidenkaan kengis,
eikä, kukaan meist tuu selvii täst, elämäst hengis.
Loppuelämän eka on mun jokainen aamuni,
en pelkää kuolla, mut pelkään kuolla yksin niinku mun naapuri.

Elastinen
Kun meitsi lähtee, haudatkaa mut mun perheen sekaan,
oon valmis lähtee ekan ylös bondaa Jessen kaa,
Vast kakskyt, mut voin jo sanoo et oon eläny,
oon joskus pelännyt, mutten enää nyt.
Herännyt elää täysil, mut en aio delaa turhaa,
luovuttajat haaskaa elämänsä tai sortuu itsemurhaan.
Monta nistii jo haudas, jotka ittensä ristiinnaulas,
aion saletisti mä kauas, ja kannan ristii kaulas.
Ei voi kunnol varautuu, henkisesti valmistautuu,
en aio lähtee suosiolla tai antautuu.
Jokainen pelaa korteil jotka jaettiin,
maalaa elämän kanvakselle väreil jotka sattu palettiin.
Kuolema on saletti, kukaan ei pääse karkuun,
mut kun mut pannaan arkkuun, en haluu et jengi parkuu.
Bailut päälle kirkkoon, skobet ja himo biittii,
ei huolta huomisesta kuhan vaan tänään on siistii.

Tasapaino
Joskus kun katoin yöl ulos, meitsi ei nähny ku tähdet,
mut nykyään toivon et katon sinne jonku tähden.
Kyseenalaistin Isän ku pakotti isän lähtee,
suutuin ku en saanu elää mun isän nähden.
Ehkä isä uhrautu, pelasti sil mun hengen,
se et selvisin sai mut uskoo enemmän ku ennen.
Mut päätin etten entten tentten sen eteen tee tenttei,
mut sydänt mun kädes mä pidän enteen.
Silti aina taitaa, vaivaa, ku aikaa, en kaivaa
voinu lisää isälle ostaa.
Ja koska selvisin autosta tost vaan,
se sai mut elämäs panosta nostaa, panostaa.
Pakosta nauttii, nii kauan ku tääl pysytään,
ja nykyään luultavasti vastaan uskon, jos kysytään.
Ja vaik tätä kaikkee on vaikee pistää lauseiks, niin,
(joku pelkää) ja yks niist on silti ainaki meitsi.

Isä, mulla pullopostia ois.
Voitko hakea mut täältä pois?
Sammui valot karttapallon.
Ja ooh, isä, jäädä enää voi en,
röntgenkatseisiin toisten.
Vieraalla maalla olen aivan alaston.

Tänään, kun koitin soittaa, vain
kuulin "There's chaos on the line."
Tunnen selässäni silmät valkohain.
En tiedä, mikä minut tänne toi,
joulukuun helteissä pohjaan paloin
ja kaskaiden ääni liian kovaa soi.

Isä, mulla...

Olen nähnyt Jäämeren kesäyöt
ja Loirren laakson sadonkorjuutyöt
ja kiinnittänyt matkalaukkujen vyöt.
Ooh, ja olen niin väsynyt huomaamaan:
Valtatien päässä uusi tie alkaa.
Sadat kolonnat niitä pitkin taivaltaa.

Isä, mulla...

Minä yötä kuuntelen, kuuleeko minua siellä kukaan?
Hyvästiksi suutelen muistot ja kuljen tähtien mukaan.
Lumivalkoisen taivaan minä joskus jossain kiinni saan
ja nousen siihen laivaan, jolla lähden ja joka kotiin palaa.

Isä, mulla pullopostia ois,
voitko hakea mut täältä pois?
On jo myöhä, mua väsyttää.
Ja ooh, Isä, laita valot karttapalloon.
Yksin olen niin alaston.
Voitko tulla ja mulle tien näyttää?

(Harri Marstio:)
Mä tapoin miehen
sain maineen puukkojunkkarin
vaik' itseäni puolustin
kruunun kyyti minut Siperiaan vei
se juna palasi mut ruumini vain ei
mut vaikka sinne jäin mä palaan takaisin
mä elän vieläkin

(Jorma Kääriäinen:)
Mä puita uitin
tanssin päällä tukkien
vein monen neidon sydämen
suma seisoi
yksin tukit panostin
lanka paloi loppuun liian aikaisin
pato murtui multa parrun alta vei
mua kukaan nähnyt ei

(Pate Mustajärvi:)
Mä olin sotamies
jouduin kaukopartioon
rintamalle petsamoon
me rata katkaistiin ja tultiin kotiin päin
se ryhmä vihollisen väijytykseen jäi
sain kuulan rintaani,
jäin hankeen makaamaan
mä elän vieläkin, en suostu kuolemaaaaaaaaan

(Topi Sorsakoski:)
Mä olin kuningas, lailla Virran Olavin
sain kultaa sain myös timantin
koskaan kenellekään sanonut en ei
mut auki revittiin ja viina minut vei
mä nousin tähtiin palata en sieltä voi
mä elän vieläkin, mun levyt vielä soi
ja soi ja soi ja soi
ja soi ja soi ja soi