IRC-Galleria

Kai sä mua mietit kai sä
mua kaipaat?
Kai sä mua muistellen
vietät aikaa?
Ethän koskaan unohda miks
ollaan yhdessä?
Kohti kuolemaa kävellään
käsi kädessä

Kai sä mua mietit kai sä
mua kaipaat?
Kai sä mua muistellen
vietät aikaa?
Mitä enemmän aina vaan
mietin rakas sua
Sitä enemmän mä aina alan
suhun rakastua


Aina kun on se aika
tyynyyn painaa pää
Sun kasvosi on ainoo joka
mun mieleen jää
En tiennyt miten ikävä voi
näin paljon raastaa
Täs joudun makaan yksin et
oo vieressäni taaskaan
Aika vaan kuluu se on pois
mun elämästä
Jokin estää mua eteenpäin
elämääni vetämästä
Kulta sä oot ainoo joka
ymmärtää
Mitä asioita pyörii
sisällä mun hauraan pään
Kun katson peiliin näen
vain pienen tytön
Joka tekemisillään on
kaivanut itselleen ojan
Kun katson siitä mun omiin
silmiini syvälle
Näen sun itkevän ei
todellakaan tunnu hyvälle
Oon silti liian nuori
totuuden tajuamaan
Ja kui paljon ikävä voi
painaa ei muil oo
hajuakaan
Rakas kulta mulla on ikävä
Ja mun rakkaus sua kohtaan
on lupaus pitävä

<3

tykkään teistä.

Muistikuvat huomisen täällä yksinään mä nään
Tuli polttaa jalkojani, en viivy pidempään
On kaikki suruista ja vaikeaa
Ei edes ihmismieli pysty tajuamaan

Kun kaikki on liikaa,
eikä silmät väsyneet näe pohjaan
Se sielun hauraan vangitsee
Pyytämättään heikoimmankin karaisee

Tunnit kuin hiekka tiimalasin hiljaa valuu pois
Tunnit muuttuu vuosiksi kuin ikuisuus se ois
Taas kaikki suruista on ja vaikeaa
Ei edes ihmismieli pysty tajuamaan

Epätoivo pitää otteessaan
Kasvot vieraan pintaan heijastaa
Sielun hauraan kiinni saa, kiinni saa

jos mä nyt koitan oikeesti saada jotai tekstiä aikaseks. älkää ottako liian tosissaan mun juttuja nyt sit. on sunnuntai, armoton vitutus/tylsyys viikonloppu ollu. en tiiä kumpi on pahempaa, vitutus vaiko tylsyys. kaveri sano että ne kulkee usein käsikädessä. mä uskon sitä.

oon nyt asunu muutaman kuukauden helsingissä. viihdyn. en halua enää hankoon. täällä on mitä tartten. tai no joo, ei ehkä oo ihan kaikkea mut mitä ei oo ni opettelen elää ilman..

mut tosiaan, täällä on hyvä olla, parempi ku hangossa, siel on elämä liian sulkeutunutta. liian..hmm. henkilökohtaista. täällä saa olla miss nobody, hangos sitä ei voi olla. kaikki tietää kaikesta kaiken ja enemmänki. inhottavaa ja kuluttavaa. henkisesti siis.

kun juttelen kavereiden kanssa, huomaan et ei muillakaan oo ehkä elämä niin onnellista..mut oottako huomannu et omassa pienessä mielessä sitä aina kelaa et voi ku sil menee hyvin ja voiku se on onnellinen ja voiku se on nätti ja plaa plaa. miks ei vois vaik koittaa olla tyytyväinen ihan vaan omaan itteensä. siihen et on katto pään päällä ja niitä kavereitakin oikeesti on. aina sitä ei vaan tajua. tai haluu uskoa. aina odottaa jotai parempaa, jotai enemmän. olisko ehkä niin tosi paljon helpompaa vaan elää ja nauttii tästä hetkestä. ? ei ois..jos se ois helppoa ni eiks me sit tehtäis niin? elämä on enemmän henkisesti ku fyysisesti rankkaa. ainaki mulla. vaikka saisin viikon löhötä himassa, joku tekis kaiken mun puolesta ni en ois varmastikaan tyytyväinen. koska se joku ei pystyis mun henkistä puolta elää. hitto ku on vaikee selittää-, ymmärränköhän mä itsekään..

ymmärrän. nyt ku luin ton ni selitti just sen mitä mä mietin. se selitti just sen kuin sekasin mun ajatukset ja kaikki on. se et vois revetä itkuun vaikka nyt heti ni on aika paha. mut ei, mun olo ei oo niin paha ku se oli sillon..te jotka tiiätte mitä meinaan ni ei tartte huolehtii sen takia, ja ne jotka ei tiiä ni voin sanoa et pohjalla on käyty ja sieltä noustu. nyt en mee sinne pohjalle enää. en . EN!

mä oon hyvä esittää et mulla on asiat hyvin. ainaki mä kuvittelen niin. mut ehkä se ei oo vaan esittämistä?ehkä mulla on asiat paremmin ku mitä mä luulen? ite teen pienestä asiasta niin ison et tuntuu et mikää ei oo hyvin. mut jos mä ottaisin sen pienen asian pienenä asiana ni tajuisin ehkä et se ei oo niin vakavaa.

tuntuu oikeesti aika hyvältä kirjottaa tänne. tyhmää se ehkä on selittää omia juttuja kaikille. mut en tiiä. se auttaa. jos jotai häirii tää et kerron mun jutut tänne ni älä lue. luulen et kirjotan tätä juttua lähinnä mun läheisimmille ystäville. niille jotka mut tuntee mut joiden kanssa ei enää tuu samalla lailla juteltua ku ennen. tää ehkä avaa taas jotai musta teille, jos edes enää kiinnostaa. en tiiä.

lopetanko tähän tai jatkanko. tekis mieli jatkaa mut jos jatkan ni menee ehkä liian henkilökohtaseks jutut ja sitä en kumminkaa halua tehä. en ihan kaikkea viitti täällä paljastaa ettei mun juttuja pelästytä. okei. anteeks.

anteeks. mun itseluottamus näyttää olevan taas täys kymppi. pyydän anteeks mun tekstiä vaik pitäis kai ennemmin hmm. niinku. joo.

noita sanoja ku kelaa..hmm. niin totta. niin mun tilanne. niin mun elämä.
kuka päättää kuka saa onnistua?

Miten sä voitkaan olla
noin tyhmä ja viisas samalla?
Sun ristiriidat mut hajoittaa.
Ei tällaista kestä.

Sä sanot et tahtoisit niin
uskoo yhteisiin unelmiin,
mut kaikki vaan ei oo kohdallaan.
Sen sinusta huomaa

Mikä mussa on vikana?
Mikä saa sinut pelkäämään kättä ojentaa?
Mä en vieläkään tajua
mitä siinä voi menettää jos heittäytyy

Sä tiedät panokset pelipöydällä
ja tiedät että niitä ei helpolla
voi voittaa

Oletsä koskaan ollut
yhtään sen varmempi kuin nyt?
Tai pystytkö siihen ollenkaan?
Taistelenko yksin?

Tahtoisin sun näkevän
miten paljon mä tahdonkaan, et tää vois kantaa
Mut leikitsä sokeaa
vai johtuuko tää siitä, et sä et tahdo?

Sä tiedät miten sääntöjä kierrellään
ja kuinka niistä viidakko väännetään
johon eksyy
Sun leikissäsi ei ole voittajaa
Miten tää auttaa kumpaakaan
eteenpäin

Sä tiedät panokset pelipöydällä
ja tiedät että niitä ei helpolla
voi voittaa
Sä tiedät että kipu voi kasvattaa
Mut se ensin täytyy kohdata uskaltaa
ja voittaa

When you have no light to guide you
And no one to walk to walk beside you
I will come to you
Oh I will come to you
When the night is dark and stormy
You won't have to reach out for me
I will come to you
Oh I will come to you

Sometimes when all your dreams may have seen better days
And you don't know how or why, but you've lost your way
Have no fear when your tears are fallin'
I will hear your spirit callin'
And I swear I'll be there come what may

When you have no light to guide you
And no one to walk to walk beside you
I will come to you
Oh I will come to you
When the night is dark and stormy
You won't have to reach out for me
I will come to you
Oh I will come to you

I will come to you

'Cause even if we can't be together
We'll be friends now and forever
And I swear that I'll be there come what may
When the night is dark and stormy
You won't have to reach out for me
I will come to you
Oh I will come to you

We all need somebody we can turn to
Someone who'll always understand
So if you feel that your soul is dyin'
And you need the strength to keep tryin'
I'll reach out and take your hand

I'll reach out and take your hand

Oh I will come to you
When you have no light to guide you
And no one to walk to walk beside you
I will come to you
Oh I will come to you
When the night is dark and stormy
You won't have to reach out for me
I will come to you
Oh I will come to you

musta on tullu aivoton. tai ajattelematon. tai siis sellanen et en enää osaa kirjottaa päiväkirjaan mitää kivaa :S