"poika seisoi yksin metsän reunassa. satoi. tyttö ei tullutkaan. poikaa värisytti. vesi valui pitkin takin selkämystä tehden sen likomäräksi. poika odotti vielä hetken kunnes kääntyi takaisin.
kotona ei ollut taaskaan ketään kotona. poikaa yskitytti. yskiessään hän sylki ulos murtuneen sydämen palaset. palaset tekivät haavoja hänen suuhunsa ja pian lattian täytti verilammikko. poika jäi makaamaan tyhjän kartanon lattialle. yksin, kuten aina ennenkin. punainen veri tahri hänen vaatteensa, mutta hän ei enää välittänyt. poika nukahti puristaen vanhaa virttinyttä huopaa. verilammikkoon tipahti kyynel."