IRC-Galleria

Mun on pakko saada elämäni järjestykseen.
Mä en pärjää enää.
Ihan oikeasti en.
Mä en pärjää yksin.
Kaikki on ihan sekasin,
enkä mä saa tehtyä mitään.
Kaikki on taas jotenkin liian vaikeeta.
Miksei kaikkea ole voitu vaan tehdä yksinkertaisemmaksi?
Jotenkin kaikki kasaantuu taas kerralla.
Pah. Asenteesta se on kiinni.
Mutta entä jos ei ole?
Entä jos vaan ihan oikeesti
se on jostain muusta kiinni?
Niin paljon tappelemista kaiken kanssa.
Kela
Sossu
Päättötyö
Koulu
Laskutus...
En mä saa hoidettua kaikkea vaikka mä yritän.
"Toimita ystävällisesti kopio"
"Kyllähän mä tiedän, että se on nyt vähän vaikea sulle,
mutta jos oikein yrität..."
Mistä mä revin kaiken ajan ja saan niin paljon
voimia, että mulla oikeasti on mahdollisuus selvittää kaikki?
Mitä enmmän mä yritän sen vähemmän mä jaksan.
Mä haluan vain elämäni takaisin.
Mä en saa maksettua kaikkia noita laskuja.
Mä en saa maksettua vuokraa
Mä en saa tehtyä tota helvetin päättötyötä
eikä mulla ole edes voimia siivota.
Pelasta mut jos sinulla on aikaa
ja rakasta niin, että sattuu.

Yli kaiken.

marissa,
marjo,
minna,
lauri,
kekkilä,
hane,
aavinko,
henkka,
ponto,
jesse,
samu,
merita
ja merite

<3 <3 <3

+kaikki muut ylirakkaat<3

kiitos kun olette olemassa.

Mä tulin pitkään asiaa pohdittuani
sellaiseen tulokseen, että mulla on
ihan hullusti tuttuja,
mahdottomasti kavereita,
sikana ystäviä
ja paljon ihmisiä joita mä rakastan yli kaiken.

tällä viikolla.

-maksan laskut.
-aloitan opinnäytetyön kunnolla.
-etsin työssäoppis paperit ja täytän ne kunnolla.
-lähetän s-postia puuttuvista kursseista.
-laitan uuden toimeentulohakemuksen.
-lähetän opettajalle viestiä työssäoppimisesta.
-teen ja lähetän päättötyö suunnitelman.
-teen ainakin kerran kotiruokaa.
-siivoan.
-soitan lääkärille.
-olen koko viikon töissä.
-soitan kissoista.
-pesen ja lämmitän saunan.

Onko se sen arvoista,
että voin oikeasti menettää kaiken?

Piirrän sormella viivoja
sun selkään.
Muodostan kuvioita,
seuraan muotoja.
Taidetta taiteen päälle.
Meteliä ilman ääntäkään.
Hiljaisuuteen on hyvä vajota.

se leffajuttu oli liian pitkä ja tylsä.
poistin sen.
buah hah haa!!!!

Huomenta!
Neiti aamuvirkku vauhdissa
alle kahden tunnin yöunilla.
Kaikki taas ihan sekaisin
ja huoneet liian pieniä.
joskus viikko sitten
mä olisin ollut onnellinen.
ja ihan varmasti
maailman paras tyttö...
nyt mä en tiedä,
mitä sä haluat musta?
jos mikään ei onnistu
ollaanko vielä kavereita?
vai vihaatko mua?
annatko anteeksi
jos en halua?
annanko itse anteeksi
jos en halua?
mä haluan pitää sut lähellä mua,
mutta millä keinolla?
vihaako se toinen mua?
miten te kaikki voisitte olla lähellä?
en mä halua loukata.
mä haluan rakastaa.
mutta onko musta siihen?
miten mä valitsen oikein
vai valitsenko lainkaan?
kuka lähtee ekana mun elämästä?
liikaa kysymyksiä.
liian vähän aikaa...
mä oon aina sekasin ja rakastan liikaa.
sattuu jos menettää.
en mä halua sitä.
pieniä on ihmisen murheet tänään...
mutta onneksi vielä hymy on tallessa.

mulla on ikävä sua.
soita mulle. soita jotain.
sano, että moi.
kysy mitä kuuluu.
pyydä tupakille.
TEE JOTAIN!
hae mut pois
ja puhu jotain.
mulla on tylsää.

Tyttö avaa silmät
ja näkee muutakin kuin mustaa.
Väsyttää vielä.
Anna minun nukkua.
Nyt on noustava ylös.
Lähdettävä pois.
Sängyssä vielä hetken.
Täällä on liian lämmin.
Liian hyvä olo.
Älä sinä sano mikä tekee minut onnelliseksi.
Minä tiedän sen itse.
Pienet asiat ja kahvin tuoksu.
Hymy, kosketus ja huomenta.
Niin huomenta.
Kiva herätä tähänkin päivään.