Hitto kun mikään ei voi taas olla helppoa.
Ihan liikaa asioita hoidettavana.
Ihan liian vähän mielenkiintoa.
Tehtäviä asioita on niin kamala määrä,
että mä en tiedä mistä mä aloittaisin.
Tarvitsi tehdä tuota ja tuota,
mutta miten?
Millä voimavaroilla?
Keskustelemaankaan ei enää pysty.
En osaa edes sanoa mitään.
Ei tämä tälläistä voi olla.
Ei mun elämän pitänyt olla tälläistä.
Päivästä toiseen samaa paskaa
silmät sumeina.
Mitä mä teenteenteen ja miksei kukaan auta.
Ota kädestä kiinni ja sano,
että älä murehdi mä hoidan tämän.