saatiin äitin kaa kivaa nauruterapiaa tänään, ku tultiin himaa autolla
katottii sillee et mitä hittoo, meijän edessä ajavan pakettiauton takaikkunassa näky jonku kengänpohjat ja sitte ku tarkemmin katto ni joku tummaihone mies tai sen naama. mua alko vähä ahistaa ku se vaan tuijotti meitä ja tällee. no, en sitte tiiä mut jotenki alettii vaa naraa sille ja sitte ku ajattii siit ohi ni se vaa vilkutti meille.
koht se oli taas siin meijä vieres ja sitte äiti meinas ajaa ojaa ku naurettiin niin paljo ku vaan sen hampaat näky ku se nauro meille (siel autos oli pimeetä ja se oli tummaihonnen siis :D) ja me taas naurettii sille, oli aika koomista. ja sit oikeesti pysähdyttiin liikennevaloihi ja se oli ihan kauheeta kun mä vaa koitin kattoo ikkunasta ulos ettei ois alkanu naurattaa ja äiti hekotti ku joku hullu ja sit se vaa vilkutti ja nauro siel. ahh, oli kivaa.
kiva romaani