Aina vaan menee hankalammaksi ja hankalammaksi.. Nykyään tuntuu sille että ihmiset kuvittelevat voivansa sanoa mitä tahansa lainkaan ajattelematta mille se toisesta voi tuntua.
Eräskin ihminen jota olen kaverinani pitänyt ja toivonut joskus voivani pitää ystävänä, sanoi tääs jokin aika sitten minun puhuessani elämäni kahdesta tärkeimmästä asiasta että ei voisi vähempää kiinnostaa.
Ihminen jota ei toisen sanomiset voisi vähempää kiinnostaa ei kaikkien mahdollisten puolustustenkaan jälkeen voi koskaan saavuttaa minun arvoasteikollani mitään. Varsinkaan kun olen yrittänyt olla tukena ja kuunnellut hänen asiansa riippumatta siitä onko samat asiat minulle tärkeitä.
Ehkä monet ennustettavissa olevat loukkaukset ja kiukun pyrskähdykset jne saavat minut lopulta ymmärtämään että kaikki ihmiset eivät ole mielenpahoittamisen arvoisia, ja saavat minut lopettamaan yrittämisen mutta kunnes se ihme tapahtuu jatkan ihmisten elämän ihmettelemistä.