Se iskeytyi tajuntaani kun luin erästä blogia. En sittenkään ole ainut joka on yksin, yksin koska on aina yrittänyt miellyttää enemmistöä. En olekkaan ainut joka jo koulussa oli niitä 'ei niin suosittuja' koska ei halunnut loukata ketään eikä joutua riitojen keskelle...
Onneksi hillitön miellytämisen tarpeeni on jo selkeästi väistymään päin. Ehkä jo pian saan rakennetuksi kaveri-/ystävyys-suhteen jonka ottavana ja antavana osapuolena on molemmat eikä vain toinen. ja ehkä saan korjattua jo nykyisiä ystävyys-suhteitani parempaan päin.