mä en oo ollu hyvä koulus
en oo saanu hyvii papereita
en oo jaksanu skarppaa
enkä muuttaa mun asennetta
mä myönnän olevani villi
ja toisinsanoen mun on aika kasvaa
mut en oo kasvanu varoen
siks rämpiny suossa,
käyny läpi draamoja
nyt mä puhun menneistä
ja revin auki haavoja
tiedän, tää elämä ei oo ruusuil tanssimista
enkä mä vihaa sua, en tunne tarvetta
ja kuulen kyl, on jääny arvet kans
mut näin se menee, se on elämämme virtaa
ja nää on niit asioit mistä mä pysyn aina hiljaa
''mitä kuuluu?'' en osaa oikeen vastaa,
jos haluut totuuden, on ollu hiton raskasta